Epäilemättä päällimmäinen tavoite on saada Tahvoselle kunniaa ja mainetta ja tutkimustiimille rahaa.

Ihmekone, kun tunnistaa myös maapohjan ja pystyy ennustamaan yksittäisen puun kasvun.

Ei kai kovin vakavasti otettava hanke ole. Jos pystyttäisiin ohjaamaan hakkuuta konenäön avulla, niin siitä olisi hyötyä.

Ei me Perko päästä kuin n 3,5 %:n verotettavaan tuloon.  Johtuu suhteellisen suuresta puumäärästä, josta valtaosa on hitaasti kasvavaa laatumäntyä.   Mutta silläkin pärjää hyvin.

https://yle.fi/uutiset/3-12402012

Tutkimus ja tuote varmaan ihan ok. Jos tuohon puun ja hiilen lisäksi koettaisi ympätä T. Pukkalan lanseeraamat ulkoisvaikutukset, kasassa voisi olla kohtuullisen hyväkin paketti.

Mutta yleisön keskustelu vetää verenpaineet ylös! Esimerkiksi tämä nimimerkiltä Johan On 66 (lainaus). On niin pielessä että voisi olla jopa satiiria?

”Varmaan täyssuojelun kannattajien ja aukkohakkuuta suosivan selluteollisuuden näkemykset ovatkin aika kaukana, mutta väliin mahtuu useita vaihtoehtoja molemmille. Meillä on rekisteröityä tietoa sadan vuoden ajalta metsäammattilaisten toimesta miten jatkuva kasvatus paitsi onnistuu hyvin niin antaa selvästi enemmän tuloa metsänomistajalle. Vertailuakin on tehty pääte-eli avohakkuuseen nähden, jota kokeiltiin osassa metsää 50 vuotta sitten. Sen antama hehtaari tulo on huomattavan huono , kun istutuksia joutuu uusimaan , raivauksia tekemään ja puun laatu on väärää ja oksaista.

Jatkuvassa kasvatuksessa taimikko syntyy itsestään ja harvennus tapahtuu edullisesti samalla kun ylispuustoa poistetaan. Metsä tuottaa koko ajan lähinnä tukkipuuta, jonka hinta on moninkertainen sellu -ja energiapuuhun nähden. Selluteollisuus on saanut tutkimuksenkin ajamaan metsänomistajalle tappiollista kasvatustapaa, joka kyllä tuottaa selluraaka-ainetta halvalla tehtaille, mutta jättää metsän omistajan ja maapohjan heikoille.

Kansantaloudellekin automatisoitu bulkki sellunkeitto on nykyaikana heikompi vaihtoehto kuin se että puu jalostettaisiin pitkälle työvaltaisilla aloilla kuten esim. huonekaluiksi tai rakennuselementeiksi. Pitää myös muistaa metsän rooli matkailussa, turismi työllistää jo kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin metsätalous. Jatkuvassa kasvatuksessa matkailu ja virkistys onnistuu, aukkohakkuussa ei.”

Vaikuttaa siltä, että ainakin osalle näistä jk-ihmisistä yli satavuotias suomalainen metsäntutkimus oli aivan tuntematon käsite.

Olihan siellä kommenteissa joku keinoälyalaa opiskellut joka kertoi, että vaikutuksiltaan tärkein osatekijä noissa kehitelmissä on se ympäristö jossa algoritmin luotettavuutta testataan eikä ohjelman bittien lukumäärä.   Sopivasti annetut oletusarvot siis voi johtaa sopiviin ennalta odotettuihin lopputuloksiin.

Mitenkähän esim. juurikääpäalueilla sienen tuoma lisäriski on otettu huomioon ? Tai puureservin tarve  tuulisilla ja pehmeillä kasvupaikoilla, kun korjuuolosuhteet on muuttuneet entistä haastavimmiksi ?  Siksi esim. kuusikoihin suositellaan jo usein  vain yhtä harvennuskertaa.