Keskustelut Metsänhoito Tutkimus ja anonyymi nettikeskustelu.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Tutkimus ja anonyymi nettikeskustelu.

    Aamu-tv eilen.
    Kuinka osuvasti professori Ylikangas siinä kuvasikaan otsikon aihetta. Täälläkin kirjoittelussa se tulee hyvin konkreettisesti esiin ja tästä syystä itsekin osllistun keskusteluun. Metsänomistajan etu on pyrkiä tukemaan tutkimusta ja uusia näkökulmia.

    Kun tutkimusta tehdään ja jos siinä tutkija päätyy vanhojen näkemysten kriittiseen tarkasteluun, niin siitä johdomukaisesti seuraa vanhojen näkemysten puolustajien nimetön nettiparjaus. Mitä enemmän tutkija yrittää kansanomaistaa sanottavaansa, joka kokonaisuudessaan on kuitenkin usein hyvin monimutkainen, sen helpompi yksityiskohtiin on tarttua ja niiden avalla pyrkiä lyttäämään koko asia. Kun tutkijatkin ovat vain ihmisiä, niin siitä seuraa, että tehdään työtä tehdään mieluummin kansainvälisille areenoille, kun avoin keskustelu on mitä on.

    Juuri tästä syystä olen metsänomistajan nähnyt suorastaan velvollisuudekseni ottaa kantaa, varsinkin kun eri toimijoiden eturistiriidat ovat metsätaloudessa näin vahvat. Vakavasti otettavat tutkijat eivät ymmärrettävästi, em. syystä tällaiseen keskusteluun halua osallistua.

  • hemputtaja

    >>>> Yksi suuri puute tutkimusten tulosten hyödyntämisessä on se että tulokset julkaistaan vain englanniksi. Kun tutkimusta kuitenkin tehdään yhteiskunnan rahoilla, niin pitäisi myös määrätä että tuloksen on julkistettava myös suomeksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 19 h, 59 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli <<<<<

    Jotkut – varsinkin vanhemmat – ovat myös saksaa. Noissa vanhoissa on myös erittäin pätevää tietoa, mikä tuppaa kieliongelman takia unohtua.

    Tutkijakin voi joskus epäonnistua ja tulos jää toisten korjattavaksi. Oikeastaan ei ole niin suuri ongelma kuin tulosten virhetulkinnat, missä ns. media on syyllinen – melkein voisi sanoa joskus jopa rikolliseksi.

    Hyvä esimerkki oli takavuosien suosikki "harsuuntuminen". Olikohan peräti ensimmäinen tutkimus, joka ilmestyi ja Helsingin Sanomat sitä innolla ruoti. Metsien piti silloin kuolla ja sen päätöksen mukaisesti Hesari jutun mukaan tutkimustulos vahvisti, että kuolemassa olivat. Olivat niin harsuuntuneita, että.

    Ihmettelin jutun sävyä, kun en muistanut koskaan kuulleeni, että harsuuntumista olisi selvitelty. Sain käsiini alkuperäisen tutkimuksen ja – niinhän se oli. Tutkija kertoi havaintonsa harsuuntumisen määrästä ja totesi, että ei ole aiemmin tutkittu, että eipä tiedetä onko harsuuntumisen määrä luontainen vai ei. Hesari jätti tuon viimeisen lauseen pois ja kauhea tieto upposi kuten väärän tiedon pitääkin.

    En tiedä oliko virhe tahallinen vai ei, mutta harvinainen se ei ole Sopi kyllä Hesarin linjaan, jota se on noudattanut vuosikymmeniä eli metsäläiset ovat luonta raiskaavia elukoita. Jatkuva kasvatuskin olisi ehkä tipahtanut näkyvistä ilman Hesarin buffausta.

    Reima Ranta

    Eikö se nyt kuitenkin niin ole, että tutkimustietoon kehitys hyvin pitkälle on perustunut.

    Siitä olen Tanelin ja eräiden muidenkin kanssa samaa mieltä, että tiedon levittämisessä on paljon puutteita. Nykytekniikkaa voitaisiin huomattavasti nykyistä paremmin käyttää hyväksi. Esim. yliopistojen luennot voisi olla helposti kaikkien saatavilla.

    Ylikangas sen juuri mm. totesi, että tutkijat senkin vuoksi julkaisevat tutkimuksiaan vain englanniksi, koska eivät halua vanhojen vakiintuneiden käsitysten omaavien anonyymiä nettiparjausta. Tutkijatkin ovat vain ihmisiä. Tämä on tietysti vain eräs tekijä.

    Jatkuva kasvatus on hyvä esimerkki aiheesta. Menetelmien vapautuminen on kaikkien metsänomistajien edun mukaista. Täysin riippumatta siitä, mitä menetelmää metsänomistaja käyttää. Siksi menetelmien ja hakuiden vapauttamisen parjaus metsänomistajien taholta on käsittämätöntä. Ketäänhän ei pakoteta jatkuvaan kasvatukseen tai hyödyntämään hakuiden vapautumista.

    Anton Chigurh

    Eljas Pohtila kirjoitti maaseudun tulevaisuuden vierasyliössä (12.07.2013):

    ”Kuuluisa kylmätutkija Olli V. Lounasmaa esitti kerran hyytävän arvion, että 90 prosenttia maailmassa julkaistusta tutkimuksesta on vähäarvoista ja virheellisenä suorastaan vahingollista (lumikkohypoteesi), vain 10 prosentilla on jotakin arvoa, ja vain 0,1 prosentilla on pysyvää arvoa. Erikseen ovat vielä huijarit (lumikkohypoteesi), joita niitäkin on.”

    jees h-valta

    Onneksemme kuitenkin on näitä yli-ihmisiä joukossamme jotka pystyvät heti toteamaan tutkimukset huijaukseksi. Ja parasta heissä neroissa on että he kyllä näkyvästi ilmaisevat tietonsa keskustelupalstoilla. Mihkä lainkaan joutuisimme ilman heitä.

    Anton Chigurh

    Riistakolmiolaskennan kehittänyt professori harto linden kirjoitti:

    ”Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten (2000) työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen. Hypoteesi on uskottava ja elegantti. On kuitenkin rehellisesti todettava, että sitä ei ole tutkimuksellisesti todistettu.”

    Huolimatta siitä, että sitä ei ole todistettu, niin erikoistehostettu myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappokampanja aloitettiin tuhoisin seurauksin. Ja sitä jatketaan edelleen, vaikka se on myöhemmin tutkimuksellisesti todistettu vääräksi.

    Reima Ranta

    Pohtila oli aikansa lapsi Lapin perukoilta, supliikki mies ja oma vähän surullinenkin tarinansa. Ymmärrys hänen aikanaan ulottui vain siihen saakka, että todellisista kustannuksista piittaamaton puumäärän tavoittelu on ainut oikea tavoite ja tämähän oli lainsäädännönkin lähtökohta. Tähän oikea vastaus varmaan olikin kustannuksia säästelemätön uudistaminen ja jaksollinen kasvatus.

    Aikuisten oikeasti kannattavuus on kuitenkin aika tavalla toisenlainen tarina.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)