› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

    Lähetetty: 7.2.2016, 21:18

    Yle:n uutiset

    Tuoreen tutkimuksen mukaan lehtimetsien korvaaminen havumetsillä on lämmittänyt huomattavasti maapalloa. Talousmetsät myös aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Metsitys on siis tehtävä järkevästi, jotta sillä olisi myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

    Luonto

    Uusi tutkimustulos horjuttaa käsitystä, että puiden istuttaminen hidastaisi ilmaston lämpenemistä automaattisesti. Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus ilmentää, että Euroopassa teollistumisen aikana istutetut metsät ovat itse asiassa lämmittäneet ilmastoa.

    Laajassa tutkimuksessa selvitettiin Euroopan metsäpeitteen muuttumista kuluneiden 250 vuoden aikana.

    Vuosien 1750 – 1850 aikana Euroopan metsät hupenivat nopeasti, kun kasvava väkimäärä käytti puuta lämmitykseen. Suunnilleen vuoden 1850 tienoilla metsäala alkoi taas kasvaa, kun hiili korvasi puun lämmitysenergiana ja metsiä alettiin istuttaa teollisuutta varten. Euroopassa on nyt metsiä lähes 400 000 neliökilometriä enemmän kuin ennen teollistumisen aikaa, tutkijat sanovat.

    Tekijä
    n-merkki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 9.2.2016, 19:34

    Puuta ei pidä käyttää energiantuotantoon. Siinä hiili karkaa heti ilmakehään. Hiukkaspäästöt ovat myös aivan valtavat. Suohon polkeminen on tosiaan parempi ratkaisu. Energia pitää jatkossa tuottaa lämpöpumpuilla ja jos joku tarvitsee siihen sähköä, niin käytettäköön tuuli-, aalto- ja aurinkovoimaa. Puun käyttö rakentamiseen on turmioksi sekin. Talot voidaan varsin hyvin rakentaa jatkossa kokonaan uretaanista.

    Jätkä pätkät 10.2.2016, 18:41

    Lähes kaikki ”tutkimukset” ovat tarkoitushakuisia ja tutkimusaineisto täysin riittämätön luotettavaan analyysiin.
    Jessekin kuvittelee, että Harjavalta on maailman napa ja kaikkialla muualla on yhtä myrkyllinen ympäristö kuin on Harjavallan tienoo.
    Jo neljäkymmentä vuotta sitten Harjavallan seudulla ruostuivat sillankaiteet, polkupyörät ja autot ennennäkemättömällä nopeudella.
    Harjavaltaa on kohdannut ilmiö, joka näkyy vielä selkeämmin Petsamon nikkelikaivoksen ympäristössä. Siellähän kuollut metsäalue on jo nelisensataa kilometriä halkaisijaltaan.
    Näyttäähän saasteet vaikuttaneen Harjavallassa asujaankin.

    MaalaisSeppo 10.2.2016, 18:50

    Näyttää Jätkä_Pätkä saaneen liikaa tärinäaltistumista moottorisahahommissa. Ainakin käden toimintakykyyn lienee vaikuttanut.

    jees h-valta 10.2.2016, 19:29

    Jätkällä Partneri tärisee ja netti sarjana pärisee. Kädet tärisee ja pää pilvissä siintelee. Minkä laadussa kirjoituksien liioittelee sen kone vielä innolla toistelee. Yhdistelmäongelmaa täyspakkaus.

    Pete 10.2.2016, 19:33

    Jätkät pätkät on tärinästään huolimatta oikeilla jäljillä

    pihkatappi 11.2.2016, 06:48

    Petsamon nikkelin ympärillä on varmaan kuolleitakin metsiä, mutta ei ne niin laajalta alalta ole kuolleet maaperän saastumisen takia. Muurmanskin tien varressa on pystyyn kuolleita metsiä muutama ja niissäkin alueella on ollut rankkoja metsäpaloja. Tuollahan paloja ei sammuteta, metsävirastossa on vain kartta missä asetellaan nuppineula uuden paloalueen kohdalle. Veikkaan että kun joku vihreänliiton ihminen ajelee tuon Muurmanskin tien päästä päähän, kuolleet metsät ovat sitten ilmansaasteiden aiheuttamia ja totaali metsäkato on 400 kilometriä halkaisijaltaan oleva alue Petsamon ympärillä.

    A.Jalkanen 11.2.2016, 12:21

    Tämä keskustelu näyttää menevän ”linkolalaiseksi”…

    Mahtaako Petsamon mahdollinen kasviton alue näkyä satelliittikuvissa?

    Kanadan suomalaisalueella Ontarion Sudburyssä näin kun kuparikaivoksen saastuttamaa aluetta oli ennallistettu, eli maa-ainesta oli tuotu ja istutettu uutta metsää.

    pihkatappi 11.2.2016, 12:27

    Kasviton alue voi olla useita kymmeniä kilometrejä halkaisijaltaan, luulisi näkyvän. Mutta samalla lailla siellä näkyy noita laajoja paloaaukeita ja niden välissä sitten kuusimetsiä.

    Scientist 11.2.2016, 18:36

    Tutkimus pätee melko huonosti Suomen oloihin, koska täällähän havumetsät ovat olleet viime vuosisatoina vallitsevia. Myös tutkijat toteavat että mallinnukseen liittyy melkoisia epävarmuuksia. Parametreja pikkuisen muuttamalla saataisiin helposti kovin erilainen tulos.

    Jos jotain Suomeen sovellettavaa löytyisi, niin suotavaa tämän mukaan olisivat harvat vanerikoivikot. Silloin talvinen albedo olisi mahdollisimman suuri. Myös metsien harvennus olisi hyvä, mutta silloin taas ne sitoisivat vähemmän hiiltä per pinta-ala.

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4