Keskustelut Metsänhoito Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
  • Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

    Yle:n uutiset

    Tuoreen tutkimuksen mukaan lehtimetsien korvaaminen havumetsillä on lämmittänyt huomattavasti maapalloa. Talousmetsät myös aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Metsitys on siis tehtävä järkevästi, jotta sillä olisi myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

    Luonto

    Uusi tutkimustulos horjuttaa käsitystä, että puiden istuttaminen hidastaisi ilmaston lämpenemistä automaattisesti. Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus ilmentää, että Euroopassa teollistumisen aikana istutetut metsät ovat itse asiassa lämmittäneet ilmastoa.

    Laajassa tutkimuksessa selvitettiin Euroopan metsäpeitteen muuttumista kuluneiden 250 vuoden aikana.

    Vuosien 1750 – 1850 aikana Euroopan metsät hupenivat nopeasti, kun kasvava väkimäärä käytti puuta lämmitykseen. Suunnilleen vuoden 1850 tienoilla metsäala alkoi taas kasvaa, kun hiili korvasi puun lämmitysenergiana ja metsiä alettiin istuttaa teollisuutta varten. Euroopassa on nyt metsiä lähes 400 000 neliökilometriä enemmän kuin ennen teollistumisen aikaa, tutkijat sanovat.

  • jees h-valta

    Saanen vielä huomuttaa ettei tämä ole ensimmäinen kriittinen tutkimustulos nykymetsätouhuiluumme.

    Planter

    Tutkimusta voi uutisoida erilaisilla otsikoilla:

    Yle:
    Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä.

    BBC:
    Euroopan istutusmetsät eivät lieventäneet ilmaston lämpenemistä

    Tällainenkin outous ylen uutisessa:
    ””Vääriä puita
    Talousmetsissä on suosittu nopeasti kasvavia, teollisuudelle tuottoisia havupuita, kuten kuusta ja mäntyä. Ne sitovat kasvaessaan paljon hiilidioksidia, mutta tutkijoiden mukaan tämä hyöty jää sananmukaisesti haittojen varjoon.””

    Pitäisi ilmeisesti korvata hitaasti kasvavilla lehtipuilla?

    Tutkimus on tehty keskieuroopassa. Täällä pitää vaan jatkaa näillä pohjoisen havumetsävyöhykkeen puilla ja vanhoilla totuuksilla:

    ————————————-

    Mielellään itse lisäisin hiukan koivua juurikääpäalueille, mutta ei sekään onnistu.

    Puihin sitoutuu tonni hiilidioksidia jokaista puukuutiometriä kohden.
    Metsiä käyttämällä ”pelastetaan maailmaa” ja korvataan fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käyttöä. Ei päästetä lisää hiiltä maapallon vapaaseen kiertoon vaan käytetään sitä hiiltä, mikä täällä luontaisesti ja joka tapauksessa on pyörimässä puustossa, maaperässä,ilmassa.

    Pete

    Anton on nyt väärässä. Aivan poikkeuksellisenkaan suuri hirvikanta ei onnistu nitistämään haapaa ainakaan täällä eteläisessä Suomessa. Kyllä siihen nitistämiseen tarvitaan lähes karvaton trooppinen päiväeläin. Eikä sekään tuhovimmassaan onnistu olemaan niin tehokas etteikö haavan pirulaiset kuitenkin vaan nousisi kieltämättä hyvinkin tummanvihreiden havupuiden joukkoon. Asiaa on yrittänyt täysin karvatonkin päiväeläin ( varmaan Monsanton syytä se karvattomuus) , mutta aina vaan haapa nousee.

    Anton Chigurh

    Siinä tuli TAAS lumikkohypoteesin tasoista tarinaa. Ja tarinoitsija antoi vielä itselleen täydet pisteet.

    Yhtä vähän asiaa kuin siinä äänessä joka kuuluu silloin, kun lehmä paskantaa rantaveteen.

    Kun kuusiuskovaisen kurkulla on vekseliveitsi, niin alkaa tulla hyvin epätoivoista sepustelua.

    Minulla on kuolemassa pystyyn 20 hehtaaria myyrien haavoille jyrsimää (typerien pienpetojentappoprikaatilaisten jyrsittämiä) kuusikkoa, mustakorosieni-nimisen haavaloisen ansiosta. Sieltä niitä itiöitä riittää muillekin.
    Metlan tutkimuksissa sieni tartutettiin neulasarpeen (nypättiin yksi neulanen pois) keväällä. Syksyllä lähes jokainen tartutettu taimi oli kuollut.
    Loistava tulevaisuus odottaa.

    päin_mäntyä

    Tämähän on hienoa, päätehakkuun jälkeen metsän saa jättää oman onnensa nojaan, sinne kehittyy itsestään lehtipuuvaltainen pusikko ja ympäristö pelastuu. Sitten ajan myötä kuusialikasvos voittaa pusikon ja metsänomistaja voi odottaa jotain tuottoakin. Kaikki voittavat, eikä yhtään kuluja eikä työtä.

    jees h-valta

    Päin_mäntyä himpun oikeassakin. Mutta huomattavasti tehokkaampaan metsänuudistukseen päästään kyllä koivua,haapaa tahi jotain muuta tarpeellista lehtipuuta istuttamalla. Olen vain huomannut että kun hieskoivu alkaa olla alle metristä pusikkoa on istutettu hybridihaapa jo neljämetristä. Että tehoja saa lehtipuustakin irti aivan hyvin.

    Gla

    Peten ja AC:n kinaan siitä, nitistääkö hirvi haavan vai ei, totean, ettei hirvi haapaa tietenkään kokonaan hävitä. Valtaosa rungoista pensastuu ja järeäksi kasvavien yksilöiden määrä putoaa murto-osaan verrattuna siitä, mikä olisi kohtuullisella hirvikannalla. Ja nimenomaan järeät puuthan ovat luonnon kannalta kaikkein tärkeimpiä. Talousmetsistä haapa raivataan pääosin pois, mutta Suomessa on valtava määrä hoitamatonta metsää ja niissä hirven merkitys näkyy haavan vähentymisenä.

    Itselläni on käynnissä muutaman hehtaarin kuusikon perkuu, jossa ei yhtään haapaa ole kasvanut yli 2 metriseksi. Joku voisi ilahtua tällaisesta raivausavusta, mutta satunnaiset luontaiset männytkin on syöty järjestään, kokonaisuutena laidunnuksen merkitys menee pahasti miinukselle. Selvää on, että kun tuollaista jälkeä syntyy, kiinnostus lehtipuiden (ja männyn) kasvatusta kohtaan heikkenee.

    Yritin ottaa tuosta kuvaa tänne lähetettäväksi, mutta en saanut yksityiskohtia riittävän hyvin näkyviin, joten kuvaa ei ole tulossa. Jäin siinä miettimään, että miten jatkuvan kasvatuksen avullakaan muiden lajien kuin kuusen kasvatus onnistuu, kun varjossa olevat taimet syödään ensimmäisenä. No, sitä menetelmää en yritä, joten asialla ei sinänsä ole väliä.

    Mutta nyt täytyy päättää, onko tutkimuksen tulos pätevä vai ei eli mitä lehtipuiden ja havupuiden kasvatus vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Sen jälkeen päätetään, voidaanko vastuutonta riistapolitiikkaa syyttää potentiaalisen ilmastonmuutoksen torjunnan terrorisoimisesta vai onko se ainoastaan metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta vahingollista.

    Timppa

    Jos metsän kasvatus lisää maapallon lämpiämistä, niin logiikan mukaan metsän hakkuu viilentää maapalloa. Tässä olisi uusi teema luontojärjestöille:
    ”Pelastakaa maapallo, hävittäkää metsät”

    A.Jalkanen

    Pätevä eli ei, yksittäisen metsikön puulajivalinta tehdään kuitenkin edelleen yksityistaloudellisin perustein eikä ilmastopoliittisin.

    Pyysin tytärtäni kysymään lukion fysiikan opettajaltaan, kun heillä on teemana valo, että miten niiden puustosta heijastuneiden säteiden käy. Ilmeisesti asia riippuu aallonpituudesta: ilmakehä pidättää tietyt aallonpituudet, kuten pitkäaaltoiset lämpösäteet, ja toiset se päästää läpi. Tumma metsäpeite voisi näin ollen lisätä jonkin verran lämpenemistä esiintyessään suurina pinta-aloina. Epävarmuustekijät ovat kuitenkin suuret, eli mikä on ollut muiden tekijöiden (niiden jotka eivät sisälly laskelmaan) vaikutus samana historiallisena aikana?

    jees h-valta

    Kummastelen A.Jalkasen kommentin alkua: Yksittäisen metsikön puulajivalinta tehdään edelleen taloudellisin eikä ilmastopoliittisin perustein.
    Toki varmaan näin onkin mutta kun ilmastoa ei voida ohittaa kun saattaa taloudellinen perusta romuttua ennen päätehakkuuta. Kuten usein jo käykin. Ei minulla ainakaan ole varaa ilmastonäkökohtaa ohittaa. Kun sitä ei voi edes ohittaa. Harjavalta ei ole sinällään harhavalta että täällä kaikki tuo oletus on jo karua totta. Ei tänne kuusen kasvuun laitossa ole mitään mieltä. Kun näitä harsusia rääppämetsiä katselee on aivan pakko vain pärjätä sinällään raskaan ongelman eli hirvieläinongelman kanssa. Ainakin yksi sukupolvi on pakko saada lehtipuulle välillä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)