Keskustelut Metsänomistus Tutkimalla kilpailukykyä, kenelle?

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)
  • Tutkimalla kilpailukykyä, kenelle?

    Puutuotealalle haetaan uusia mahdollisuuksia

    Julkaistu 3.2.2014
    Metsäntutkimuslaitoksen uusi tutkimusohjelma hakee puutuotealalle uusia mahdollisuuksia toimia biotalousyhteiskunnassa. Viisivuotinen Puumateriaalit ja –tuotteet biotalouden rakentamisessa –ohjelma kerää yhteen tutkijoita monelta alalta, muun muassa puutieteen ja –teknologian, genetiikan, puumarkkinatieteen, metsäpolitiikan ja elinkaaritutkimuksen osaajia.

    Metsä- ja puutuoteala ovat keskeisessä asemassa biotalouden kehittämisessä. Tutkimusohjelman tavoitteena on luoda osaamisen perustaa biotalouden rakentamiseen ja uusia mahdollisuuksia puutuotealalle toimia biotaloudessa. Lisäksi tarkoitus on parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa tulevaisuuden puuraaka-aineista ja -materiaaleista uusien tuotteiden, palveluiden, prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi.

    Hankkeen teemoja ovat puun käyttö (tuoteominaisuudet ja niiden parantaminen, puusta rakentaminen), puuraaka-aineet ja materiaalit (tulevaisuuden raaka-ainepohja ja viljelypuutalous, raakapuumarkkinat), puun mittaus (mittaus-, laadutus- ja lajittelumenetelmät) sekä puun perimä ja laatu (genomisen jalostuksen mahdollisuudet, laadun yhteys metsänhoitoon). Tänä vuonna käynnistynyt ohjelma päättyy vuonna 2018.

    METSÄLEHTI

    Tuollainen ohjelma käynnistyi. Tutkimuksen avulla halutaan lisätä kilpailukykyä. Kuulostaa hyvältä, mutta kuka nuo tulokset hyödyntää omassa kilpailukyvyn lisäystä vaativassa liiketoiminnassaan. Mihin on asiakas piiloutunut?

  • Hiluxmetsuri

    Kiitoksia Henrik Heräjärvelle vastauksesta ja rohkeasta ulostulosta tälle areenalle. Keskustelu on täällä joskus varsin suoraa mutta useimmiten asiaa ja asiasta.

    Tällä keskustelun aloituksellani halusin toki vastauksia tämän nimenomaisen tutkimuksen yritys- ja asiakaslähtöisyyteen, mutta myös yleisemminkin Metlan rooliin tutkijana.

    Onko Metla VTT:n kaltainen tilaustutkimuksia tekevä toimija vaiko enemmän yliopistotaustalla toimiva julkinen instituutio? Voivatko yritykset saada Metlasta suoraan tilaustutkimuksen ? miten Metla valitsee olennaiset aihealueet ja tutkimuskysymykset ? Mihin haetaan vastauksia?

    Anteeksi kysymysten paljous, mutta tutkimuspolitiikka kiinnostaa…

    MaalaisSeppo

    VTT:n osalta voin sanoa, ettei se ole katgorisesti tilaustutkimusta tekevä taho. Osa sen tutkimuksista on tilaustutkimusta, mutta suurin osa muuta. Veikkaisin, että METLA on kehittymässä samaan suuntaan (toivottavasti). Tilaustukimuksen osuus pitäisi olla tutkimuslaitoksilla kohtuullisen suuri (ehkä n. 35 %), ettei tutkimuslaitos tuijota vain omaan napaansa.

    Henrik Heräjärvi

    Metlan toimintatavoista

    – Yksittäiset organisaatiot, esim. yritykset, voivat tilata meiltä asiantuntipalveluita kuten lausuntoja, selvityksiä, testauksia tai tutkimuksia. Teemme niitä erittäin mielellämme. Tilaustutkimuksissa kuten kaikessa muussakin toiminnassa pyrimme objektiivisuuteen ja tieteellisesti hyväksyttävään sekä läpinäkyvään toimintatapaan. Tilaustutkimusten tulokset jäävät vain työn maksajan tietoon.
    – Edelleen suurin osa tutkimuksistamme on julkisrahoitteisia ja siten julkisia myös tulostensa osalta. Tutkimusohjelmien ja -hankkeiden aiheet määritellään yleensä tutkijoiden ja asiakkaiden (rahoittajat ja hyödynsaajat) yhteistyönä.
    – Metla poikkeaa yliopistoista siinä, että teemme niitä vähemmän perusteiden tutkimusta ja enemmän soveltavaa tutkimusta, kehittämistyötä, joskus tuotekehitystäkin. Juuri tästä syystä meillä on oltava toimiva suhde asiakkaisiimme.
    – Helpoimmin kuvan Metlan toiminnan laajuudesta saa http://www.metla.fi -sivustolta, klikkailemalla vaikka sieltä auki vaikka käynnissä olevat tutkimusohjelmat. Meillä on yli 300 tutkijaa (Euroopan suurin metsäntutkimusorganisaatio) ja käynnissä olevia hankkeita taitaa olla lähes yhtä paljon, joten kokonaisuuden kuvailu tässä on mahdotonta.

    Lopuksi, syy siihen miksi täällä taitaa olla melko harvoin tutkijoiden kannanottoja, ei varmaankaan ole rohkeuden vaan ajan puutteessa. Itsekin selailin tätä palstaa liki puolen vuoden tauon jälkeen, kun huomasin Hiluxmetsurin esittämän, kommentointia edellyttävän kysymyksen.

    Palkitsevinta näissä keskusteluissa on se, että kaikki kääntyy lopulta tavalla tai toisella joko myyrien tai niitä saalistavien otusten syyksi, mikä helpottaa tutkijoiden kantamaa syntitaakkaa.

    Henrik Heräjärvi

    Anton Chigurh

    Henrikki on närkästynyt myyrähutkijoiden puolesta. On kyllä syytäkin.

    Der Steppenwolf

Esillä 4 vastausta, 21 - 24 (kaikkiaan 24)