› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkimalla kilpailukykyä, kenelle?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Tutkimalla kilpailukykyä, kenelle?

    Lähetetty: 4.2.2014, 06:23

    Puutuotealalle haetaan uusia mahdollisuuksia

    Julkaistu 3.2.2014
    Metsäntutkimuslaitoksen uusi tutkimusohjelma hakee puutuotealalle uusia mahdollisuuksia toimia biotalousyhteiskunnassa. Viisivuotinen Puumateriaalit ja –tuotteet biotalouden rakentamisessa –ohjelma kerää yhteen tutkijoita monelta alalta, muun muassa puutieteen ja –teknologian, genetiikan, puumarkkinatieteen, metsäpolitiikan ja elinkaaritutkimuksen osaajia.

    Metsä- ja puutuoteala ovat keskeisessä asemassa biotalouden kehittämisessä. Tutkimusohjelman tavoitteena on luoda osaamisen perustaa biotalouden rakentamiseen ja uusia mahdollisuuksia puutuotealalle toimia biotaloudessa. Lisäksi tarkoitus on parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa tulevaisuuden puuraaka-aineista ja -materiaaleista uusien tuotteiden, palveluiden, prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi.

    Hankkeen teemoja ovat puun käyttö (tuoteominaisuudet ja niiden parantaminen, puusta rakentaminen), puuraaka-aineet ja materiaalit (tulevaisuuden raaka-ainepohja ja viljelypuutalous, raakapuumarkkinat), puun mittaus (mittaus-, laadutus- ja lajittelumenetelmät) sekä puun perimä ja laatu (genomisen jalostuksen mahdollisuudet, laadun yhteys metsänhoitoon). Tänä vuonna käynnistynyt ohjelma päättyy vuonna 2018.

    METSÄLEHTI

    Tuollainen ohjelma käynnistyi. Tutkimuksen avulla halutaan lisätä kilpailukykyä. Kuulostaa hyvältä, mutta kuka nuo tulokset hyödyntää omassa kilpailukyvyn lisäystä vaativassa liiketoiminnassaan. Mihin on asiakas piiloutunut?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Hiluxmetsuri 7.2.2014, 16:33

    Tutkimuksesta vielä.

    Yleensä se jaetaan luonteeltaan perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Ensimmäinen on sellaista puuhaa, johon yleensä käytetään julkista rahaa ja jälkimmäinen on usein yrityslähtöistä melko nopeaan ( alle 3 v.) hyötyyn tähtäävää. Sitten on vielä kaikista kevyin tutkimus, jolle voidaan antaa nimeksi selvitys. Tämä voidaan tilata nopeasti ja se valmistuukin yleensä kuukausissa.

    Kaikille näille tutkimuksen alueille on kuitenkin yhteistä se, että niillä tähdätään kuitenkin aina johonkin hyötyyn tai etuun. Se, kenelle tämä etu syntyy on olennaista tutkimuspolitiikkaa.

    Miksi peräänkuulutan yritysten etua? En ollakseni ahne tai kapitalisti, vaan siksi, että tutkimus ilman nopeaa hyödyntäjää menettää osan potentiaalistaan vanhetessaan. Muuallakin maailmalla näet tutkitaan. Olemme jatkuvassa kisassa resursseista, myös kansakuntana ja yhteistenkin resurssien käyttö joko luo meille hyvinvointia tai sitten se on arvoa tuhoavaa nysväämistä.

    Kaikki kunnia arvon tutkijoille, teitä tarvitaan, mutta väitän, että yritysmaailman kanssa keskustelu tekee elämästä monin tavoin jännittävämpää——- ja hyödyllisempää.

    Henrik Heräjärvi 17.2.2014, 12:28

    Osavastuullisena mainitun tutkimus- ja kehittämisohjelman valmisteluun ja toteutukseen, lyhyt vastaus Hiluxmetsurin huoleen:

    Metla on valmistellut tämän uuden ohjelman sisältöä poikkeuksellisen monipuolisen asiakasdialogin (yritykset, etujärjestöt, virkamiehet,…) kautta. Pelkkien tutkijoiden ajatelmien perusteella ohjelman lähtökohta olisi varmasti aika eri näköinen kuin mitä se nyt on. Metsälehdessä julkaistusta uutisesta ei käy selvästi ilmi se ”osaamisen arvoketjumalli” mitä yritämme uudessa ohjelmassa noudattaa. Se pitää sisällään niin perusteiden tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, kehittämis- ja testaustoiminnan kuin tuotekehityksenkin. Kaikilla tasoilla on vahvasti mukana asiakasnäkökulma, asiakkaiden intresssit ja heidän rahansa. Pelkillä veroeuroilla tehtävän tutkimuksen määrä jäänee aika pieneksi, mikä on mm. Metlan tutkijoille samalla suuri haaste ja mahdollisuus.

    Metla on panostanut puun korjuuseen, puuraaka-aineisiin ja puutuotteisiin liittyvän, kaikkien käytössä olevan osaamisen kasvattamiseen enemmän kuin mikään muu organisaatio Suomessa viime vuosikymmeninä. Tuloksia kuulemaan ja tulevia töitä suuntaamaan voi tulla 18.3 Suomen Luontokeskus Haltiaan, jossa pidetään viisivuotisen PUU-ohjelman loppuseminaari:

    PUUN VUODET – PUU-ohjelman loppuseminaari 18.3.2014
    http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/puu-loppuseminaari/index.htm

    Henrik Heräjärvi, Metla

    Timppa 17.2.2014, 13:13

    Katselin noita Metlan sivuja. Ymmärtääkseni laitos tutkii edelleen esimerkiksi jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta. Lienenkö oikeassa?Mitähän uutta tietoa asioista olisi enää saatavissa? Ei ainakaan käytännön metsänkasvattajille. Ei siitä jatkuvasta kasvatuksestakaan kuitenkaan koskaan mitään kunnollista tule. Vai yritetäänkö pyörä keksiä uudelleen. Perusteet ovat olleet tiedossa jo 1700-luvun Saksassa. Ei näitä asioita tutkimalla taideta luoda uutta tiedettä enempää kuin kilpailukykyäkään.

    Asia erikseen vaikkapa myyrän kestävän kuusentaimen kehittäminen.

    Anton Chigurh 17.2.2014, 18:05

    Edelliseen kommenttiin ja kommentoijaan viitaten: ei tarvita myyränkestäviä kuusen- eikä muitakaan taimia.

    Kävin eilen (16.02.2014) tutkijakollegani a jalkasen kanssa tutustumassa (ja kirjaamassa ensimmäiset havainnot) tulevaan tutkimuskenttäämme, jonka laajuus on rapia 1000 hehtaaria, ja jossa ei ole ollut myyrätuhoja 30 vuoteen. Poikkeuksellisen hyvin hoidettua ja rehevää talousmetsää.

    Metsuri motokuski 17.2.2014, 18:39

    Hyvin on ”pojat” pistänyt jalkaa toisen edelle kun rapiat tuhat hehtaaria päivässä tutkivat ja vielä pytsyvät siinä samalla analysoimaan myyrä tuhot alueella. Lisää tällaisia miehiä työelämään.

    jees h-valta 17.2.2014, 18:49

    Mitähän hyötyä on tutkia myyrätuhoja alueelta jossa niitä ei ole?

    jees h-valta 17.2.2014, 20:07

    Ja onkohan sitten verrokkimetsänä kolkytä vuotta myyrätuhoja omannut alue?
    Harvemmin kyllä noin käykään että kolmekymppinen metsä kokisi myyrätuhoja vaikka olisi miten hoidettua talous-tai tuhousmetsää.

    Timppa 17.2.2014, 20:15

    Eipä kyllä meidän metsissäkään ole tuhoja ollut neljään vuoteen. Tuskin ensi keväänäkään löytyy. Kyllä verrokkimetsiä löytyy monesta paikasta. On meillä vähän Jyväskylästä pohjoiseen yksi tila, jolta ei ole koskaan löytynyt tuhoja. Siinä yksi pähkinä Antonille.

    jees h-valta 18.2.2014, 08:55

    Jotenkin kummastuttaa tuokin antonin ulostulo. Mikä se oli jää jälleen arvoitukseksi..
    Kun oletikkin kyse on ainakin suurelta osin hänen metsästään voidaan tietysti typistää vain tyhmäksi omakehun yritelmäksi.
    Mutta kun A.Jalkanenkaan ei mitenkään tyrmännyt eikä kommentoinut alkaa ihmetyttämään mikä tällaisen ”keskustelun” avauksen ajatus oikein on. Mitä sillä haetaan tai mitä yritetään kertoa?
    Vai oliko toteamuksen pointti että kun osaan kasvattaa poikkeuksellisen hyvin talousmetsääni en joudu kokemaan myyrätuhoja?
    Miten tämä korreloi kokoajan tapahtuvaan antonin erittäin kovaan myyriä vakauttavan pienpetometsästyksen kritisointiin?
    Mitkä ovat aloja joita hän on tarkkaillut jos kerran omat metsät erittäin yli kaiken tapahtuvalla korkean osaamistaidon kasvatusmetodilla eivät sitä tuhoalaa ole?

    A.Jalkanen 18.2.2014, 12:36

    PÄIVITYS. Avainsana tässä lienee juuri tuo täällä mainittu ”verrokkialue”. Myyrätuhottomilta alueilta voimme saada vinkkejä siihen, mitä tuhoalueillla pitäisi tehdä toisin.

    Vastauksia tulee lisää toiseen ketjuun. Tämä kun käsittelee tutkimusohjelmia yleisesti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3