› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 7 8 9 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • wanhajätkä 21.9.2016, 13:43

    Tahvosia ja Lauri Vaaroja tarvitaan. Samoinkuin kärjekkäitäkin ja yleistä linjaa kritisoivia toimittajia. Vai pidaanko me nyrkkiä taskussa ja puristellaan munia? Kyllä me tarvitaan keskustelua. Voidaan ja pitääkin olla erimieltä. Eihän keskustelu ole sitä että minä olisin ehdottoman oikeassa ja sinä ehdottomasti väärässä. Vai onko?

    Metsäekonmiasta; Teollisuus kapellimestarina on johtanut metsäekonomiaa. Mykkänä kuorona on seuranneet tapiot ja tutkijat perässä. Pitäskö mediankin olla hilja?. Ja muutaman tutkijan jotka miettivät asioita eritavalla? Isännät on koneineen ajettu pois metsästä. Enää ei isäntälinjan korjuukaan oo joutsavinssin varassa eikä palstat välttämättä pieniä.

    Nyt olen hankintapuun saanu myytyä pitkillä, useamman vuoden toimitus sopimuksilla. Enerkiapuun Vapon kans ja muun metsäyhtiön hoitosopimuksen turvin. Ihan hyvä näin. Nämä sopimukset eii kuitenkaan estä minua tekemästä. kauppaa myös muiden kans ja voin itse hoitaa metsäni. Hinta vaan kismittää kun hankintalisä tukilla on 0-7 euroa. Politiikaa han se on.
    Tässä on päästy eteenpäin. Osittain kiitos tästä kuuluu Laurin kaltaisille ajattelijoille ja media rummutukselle.

    Olisiko jatkuvakasvatus saatu vaihtoehdoksi jos kaikki ois ollut samaa mieltä eikä media ois sitä nostanut keskusteluun. Metsälaki ois vieläkin sama metsälaki! Minulle se jatkuvakasvatus ei sovi mutta joillekkin sopii. Innoissaan hoitavat metsiään nyt sillä periaatteella. Pääasia että hoitaa jotenki ja mieluummin haluamallaan tavalla…
    Kiitos Lauri

    Visakallo 21.9.2016, 16:57

    Näillä metsäekonomisteilla tahtoo olla vain se ongelma, että heidän laskelmansa pätevät monesti vain juuri sillä hetkellä kun niitä esitetään.
    Kun tulin kahdeksan vuotta sitten palstalle, silloin Pöllön, eli nykyisen Reima Rannan jutut olivat aika paljon toisenlaisia kuin nyt.
    Metsän kiertoaika on kuitenkin useampia kymmeniä vuosia, eli laskentaperusteetkin ehtivät siinä ajassa muuttumaan moneen kertaan.
    Koetusti parhaan ja kestävän taloudellisen lopputuloksen saa huolehtimalla oikeat puulajit kasvamaan niille sopiville kasvupaikoille, ja tekemällä kaikki hoitotyöt ajallaan.
    Tämän todistamiseen ei kovin ihmeellistä laskentaa tarvita.

    Metsuri motokuski 21.9.2016, 17:00

    RR kirjoitti: Metsuri motokuskille tiedoksi, että puuston tasainen jakautuminen on epäoleellinen tekijä jätettävien puiden laatuun verrattuna. Jokainen vain kuitupuuksi kelpaava jätetty puu aiheuttaa kymmenen kuiturungon tappion metsänomistajalle.

    Täysin samaa mieltä. Jäävän puuston laatu on ilman muuta tärkein tekijä. Monet katsovat vain pohjapinta-alaa eivätkä ole kiinnostuneet niinkään puuston laadusta. Aika usein naristaan siitä että harvaksi menee. Mieluimmin kunnon jäävä puusto kuin tiheyteen tuijjottaminen.

    MaalaisSeppo 22.9.2016, 05:34

    Ilmeisesti 30 – 50 vuoden lainassa korko pysyisi suunnilleen nykyisenä.

    Puhutaan, että metsän tuotto on n 3 %. Valtion ehkä kannattaisi ottaa lisävelkaa ja ostaa reilusti metsää. Kyllä lähtisi metsän hinta nousuun.

    Valtion nykyisten metsienkin arvo nousisi kohisten. Kaikki voittaisivat.

    Gla 22.9.2016, 05:35

    ”Näillä metsäekonomisteilla tahtoo olla vain se ongelma, että heidän laskelmansa pätevät monesti vain juuri sillä hetkellä kun niitä esitetään.”

    Eilen tai toissa päivänä radiossa Danske Bankin ekonomisti esitti, että Suomen kannattaisi ottaa lisää velkaa, koska se on niin halpaa. Rahalle saa helposti korkokulut ylittävän tuoton. Joku Keski-Euroopan maa oli ottanut sadan vuoden lainan, mutta se on kuulemma liian pitkäaikainen. Sen sijaan meille 30-50 vuoden velka olisi parempi, jotta korkokulut olisivat ennustettavia.

    Ihanko oikeasti ekonomistit tuolla tavoin näkevät maailman ja tuollaistenko neuvojen avulla investointipäätöksiä julkisella sektorilla tehdään? Mahtaako kukaan enää muistaa, mitä koroille tapahtui n. 24 vuotta sitten eli aikana, jolloin nyt ensiharvennettavien aukkojen uudistamispäätöksiä tehtiin. Moniko meistä ennusti oikein nykytilanteen? Mielikuvani tuon aikakauden vallitsevista tunnelmista talousden suhteen oli, että ”ei koskaan enää” kunnon kasvua.

    Näätä 22.9.2016, 06:06

    Laitoin Lukioiden kuvat -osioon kuvan ”Luonto hoitaa istutuksen”, mikä kuvaa tilannetta missä voisi hyödyntää alikasvosta/luontaista taimettumista uusimisessa. Tulevan metsäsukupolven laatuun otettiin kantaa ja sen allekirjoitankin. Mutta talousnäkökulmaan ei juurikaan otettu kantaa.

    Vaihtoehto A: Raivataan aluskasvusto, uudistamisen jälkeen tehdä maanmuokkaus ja istutus. Kustannus on ~1200 euroa/ha.

    Vaihtoehto B: Annan luonnon hoitaa taimettumisen ja investoin tuo em. rahan uuteen metsään. Tuolla rahalla saan vastaavalta alueelta vastaavan kokoisen metsäalueen, johon joku muu on tehnyt aiemmin ohjeen mukaiset istutukset.

    Vaihtoehdossa A minulla on se hehtaari suositusten mukaista taimikkoa. Vaihtoehdossa B minulla hehtaari ”heikkolaatuista” luontaista taimikkoa, hehtaari suositusten mukaista taimikkoa ja vielä kaupan päälle 720 euroa/ha metsävähennyspohjaa. Mikä laskelmassa on pielessä?

    Timppa 22.9.2016, 08:11

    ”Vaihtoehdossa A minulla on se hehtaari suositusten mukaista taimikkoa. Vaihtoehdossa B minulla hehtaari ”heikkolaatuista” luontaista taimikkoa, hehtaari suositusten mukaista taimikkoa ja vielä kaupan päälle 720 euroa/ha metsävähennyspohjaa. Mikä laskelmassa on pielessä?”

    Laskelma on tietysti oikein. Saatko sitten ostettua kunnon taimikon tuohon hintaan onkin eri asia.

    MaalaisSeppo 22.9.2016, 08:44

    Näädän laskelmassa on muutama asia pielessä. Uudistamiskulut voi vähentää heti verotuksessa, joten istutuskulut ovat todellisuudessa 860 €/ha. Metsävähennyksen hyöty on hankalampi määrittää. Jos voit sen heti hyödyntää, eikä verottaja peri sitä myöhemmin takaisin, niin joudut maksamaan nettona uudesta taimikkometsästä n. 980 €/ha. Lisäksi varainsiirtovero, mahdolliset lohkomiskulut yms.

    Uskoisin, että hoidettua taimikkoa ei selväjärkinen myy hintaan 1200€/ha.

    On huomattava, että uudistamitoimenpiteiden välttelyn säästö onnistuu usein vain rikkomalla lakia. Monessa muussakin asiassa lakia rikkomalla syntyy ”säästöä”. En suosittele.

    Gla 22.9.2016, 09:21

    Laskelmassa ei ole huomioitu siemenpuuston arvoa ja kohtaloa. Jos uudistaminen istuttamalla tai kylvämällä maksaa, niin ilmaista ei ole luontainenkaan uudistaminen.

    Jätkä 22.9.2016, 09:52

    Tuota viittä ”siemenpuuta” ei voi oikein niiksi nimittää – ennemmin ne ovat jättöpuita.(säästöpuita).
    Luontaisen uudistamisen luontaiset kohteet ovat yleensä kanervatyyppiä tai karumpaa.
    Maan muokkaukseksi riittäisi sellaisissa olosuhteissa kesäaikaan telat päällä tehty hakkuu ja ajo.
    Kuitenkin äestyskoneella ajo ja konekylvö lienee edullisimmasta päästä uudistuskustannuksia. Kokeneet ja näkeneet MHY-pomot käyttäisivät kuitenkin kernaasti siemenpuita ja niitä heti 100 – 150 kpl / ha.
    Se, mikä joillakin on pielessä, on, että halutaan lihottaa siemenpuita, koska se tuntuu lompakossa. Mutta siemenpuiden tehtävä on siementää alue ja kun se on tapahtunut, poistetaan ne, koska ne häiritsevät taimikon kehitystä.

    Eräs metsänhoitaja neuvoi metsäretkellä konttaamaan äestysjälkeä, että löytää sirkkataimet, joita ei seisaallaan näe.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 7 8 9 … 25 26 27