› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 6 7 8 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 20.9.2016, 20:32

    RR:
    ” Jokainen vain kuitupuuksi kelpaava jätetty puu aiheuttaa kymmenen kuiturungon tappion metsänomistajalle.”

    Tämä on ihan täyttä asiaa . Peitteisissä ja monijakoisissa metsissä hakkuu on haasteellista . Vääriä valintoja synyy väistämättä .
    Mitä vähemmän peitteisyyttä , sitä paremmin valinnat onnistuvat ja parhaat rungot jäävät kehittymään tukiksi . Jatkuvan kasvatuksen kohteilla mahdollisuudet vääriin valintoihin ovat suurimmat . Konekuski ei ole selvännäkijä eikä ennustaja . Esteetön näkyvyys
    on paras tae onnistuneille valinnoille .

    —–

    Näkyyhän rahaa tulevan kuidustakin . Sitä on ostettu kuluneena vuonna 10,8 milj. kuutiota . Sahapuuta on ostettu samaan aikaan
    8,5 milj . kuutiota . Sahattaisiinko kenties enemmän , jos kuidulle olisi enemmän markkinoita ja jos sahat pääsisivät puruistaan jollakin keinolla eroon . Aika paljon puuta jäisi hyödyntämättä , jos kuitupuulle ei olisi käyttöä .

    MaalaisSeppo 20.9.2016, 21:49

    Metsien tukkipuuvarasto kasvaa nopeammin kuin kuitupuun. Kuitupuukokoluokan puun kysyntä kasvaa jatkossa reippaasti. Tukin osalta kysynnän kasvu on epävarmaa.
    Taitaapi tukkipuun hinnassa olla laskunäkymät.

    Reima Ranta 20.9.2016, 21:51

    Erikoinen on ollut metsässä ajanjakso, jonka aikana itse olen metsätaloutta seurannut.

    Ennen puut leimattiin ennen hakkuuta. Tukit merkittiin erikseen y-kirveellä. Metsäteknikko tuli taloon ja jakoi leimaajille y-kirveet ja huuteli kauempaa katsoen, mitkä puut poistetaan.

    Nyt metsäyhtiö ostaa puut pystykaupalla ja antaa hakkuut jollekin alueurakoitsijalle, joka edelleen antaa niitä aliurakoitsijoille, jotka sitten palkkaavat ketä palkkaavat hakkaamaan puut. Hakkuumiehen palkkakin on jollain tapaa usein sidottu suoritettavaan määrään. Huolellisesti tehdystä työstä aiheutuu siten hakkaajalle vahinkoa.

    Puuta kasvatetaan kymmeniä vuosia ja hakkuun suorittamisesta on tullut se ylijumala jota palvellaan, taloudellisista seurauksista piittaamatta. Hakkuun vaalta vastuukysymykset ovat menneet pahemman kerran sekaisin.

    En tiedä moista menettelyä millään muulla alalla.

    A.Jalkanen 20.9.2016, 22:07

    Reima Ranta alkaa kuulostaa kovasti Jovainilta ja Lauri Vaaralta.

    Se on kyllä myönnettävä, että harvennushakkuun kunnollisella suorittamisella on suuri merkitys metsän tulevalle kehitykselle.

    Uskon että järeälle puulle keksitään vielä arvokasta käyttöä. Kävin juuri Löylyssä ja täytyy sanoa, että siinä oli tukkipuu hyvässä käytössä ja tallessa.

    Jätkä 20.9.2016, 22:26

    Reima Ranta: – ”Kasvamaan jätettyjen puiden laatua ei voi enää harvennuksen jälkeen arvioida eli oleellisin tekijä unohdetaan”.

    – Mitä yrität tuossa todistaa? Poistettujen puiden laatua ei voida arvioida sen jälkeen, kun ne on hakattu!

    Reima myös kirjoittaa: -” En tiedä moista menettelyä millään muulla alalla”.

    – Miltä muulta alalta? Millä muulla alalla tehdään puukauppaa?
    Nuo tuollaiset arviot ovat täysin anuksesta, niillä ei ole minkäänlaista pohjaa.
    Meillä on vain yksi metsäala ja vain sillä toimitaan metsäalalle sopivalla tavalla.
    Etkö muista Tuomarniemen varoituskuusikkoa? Sellaista on ”Jatkuvan kasvatuksen” tulevaisuus.

    Reima Ranta 20.9.2016, 23:12

    Löylyt ja tukkipuu – hieno homma.

    Jovainista en tiedä mitään, mutta Laurin Vaaran tunnen henkilökohtaisesti. Helsingissä talvisin asuessani, tapana oli aina joskus lounastaa yhdessä. Laurilla on tavattoman mielenkiintoinen ja pitkä kokemus metsäalalta ja arvostan häntä kovasti.

    Olen ollut itsekin alasta kiinnostunut pikkupojasta lähtien ja on todella ollut suuri ilo ja onni kohdata ja tunteakin monia hyvin erilaisia metsävaikuttajia. Koen todella saaneeni heiltä paljon sellaista, joka olisi jäänyt muuten huomiomatta.

    Metsiä aikanaan ostettaessa, kiinnostuksen kohteena oli erityisesti se, mikä on metsän oikea hinta. Kun sen tietää ostettaessa, kaupanteko lähentelee hurmiota. Päätehakkuumetsä oli helposti laskettavissa, mutta miten on arvostettava nuoria metsiä ja taimikoita? Tämä ongelma johdatti metsäekonomian pariin ja sen osaajilta koen saaneeni tärkeimmät vaikutteeni.

    Olin joskus nuorena miehenalkuna itsekin rakennusalan neuvontatehtävissä. Muistan aina isäni kommentin aiheesta. Hän sanoi: ” Kuules poika. Minäkin kuuntelen kaikkia neuvojia aina tarkasti, mutta niistä pitää osata se hyvä ottaa ja loput jättää.”

    Omalla päällä on asiat ajateltava.

    Gla 21.9.2016, 03:36

    RR: ”Laskenta on huomattavan suuren tekijämäärän vuoksi erittäin haasteellista.”

    Kun lasketaan kiertoajan tulosta, täytyy tietenkin tehdä paljon olettamuksia. Miten sinä lasket, jos minun tuloksillani ei ole mitään virkaa, mutta kuitenkin olet päätynyt tiukkaan mielipiteeseesi? Käytätkö samantyyppisia oletusarvoja, joilla Tahvonen sai paljon porua aiheuttaneella laskelmallaan jatkuvan kasvatuksen kannattavammaksi kuin jaksollisen kasvatuksen? Ja tietenkin jos nyt puhutaan lähellä nollarajaa olevien metsien kasvatuksesta, tilanne poikkeaa etelän tuoreen kankaan metsien käsittelystä varsinkin, jos kysyntää kuitupuulle ei ole eli hyvänkin leimikon kauppaaminen on hankalaa. Tilanne tosin saattaa 20 vuodessa muuttua sielläkin, joten tämänkin asian huomioiminen on samanlaista hatusta vetämistä kuin minun laskentani.

    Reima Ranta 21.9.2016, 07:51

    Mistäs pahaa siitä Gla metsänomistajille on, jos joku etsii totuutta ja uusia menetelmiä metsätalouteen. Väittääkö metsänomistaja Gla, että sinulla on joku Tahvosta pätevämpi metsäekonomian tietämys. Jos niin on, astu nyt ihmeessä kuurupiilosta esiin, äläkä pidä kynttilääsi vakan alla.

    Metsänomistajille on erinomaisen hyvä, että on näitä Tahvosia. Saatiin Tapioonkin, jossa metsänhoidon uusia suosituksia tämän tästä värkätään, edes vähän metsäekonomian osaamista. Vielä viisitoista vuotta sitten sielläkin oltiin mm. koroista yhtä pihalla kuin Timppa täällä. Tieto lisää tuskaa! Osalle metsäalan konkareista lamppu ei enää syty koskaan – ei koskaan. Niin hyvin on vanha liturgia opetettu.

    Lauri Vaara 21.9.2016, 09:13

    Kylläoä kirjoitit, Reima Ranta, osuvasti ekonomian täydellisestä puuttumisesta metsäalalta!

    Lauri Vaara

    Gla 21.9.2016, 09:45

    Ei kyse ole Reima siitä, että osaisin laskea paremmin kuin Tahvonen. Kyse oli lähtöarvojen määrittelystä, jolla ei ole mitään tekemistä metsäekonomian kanssa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 6 7 8 … 25 26 27