› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 5 6 7 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hemputtaja 19.9.2016, 09:39

    Kaikki toimittajat eivät ole vieraantuneita todellisuudesta. Tänään oli Helsingin Sanomissa pääkirjoitus poronhoidosta. Löytyy osoitteesta:
    ”http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474169008288?ref=hs-b-kolumnit-2” (osoitteessa ei pitäisi olla välilyöntejä).

    Teksti on Tiede -lehden päätoimittaja Jukka Ruukilta, joka on ennenkin julkaissut monesta asiasta varsin tervehenkistä tekstiä.

    Lyhyesti sanoen hän nyt toteaa, että poron kasvatus on mennyt pahasti överiksi.

    Hän myös ohimennen toteaa, että sekä luontoväki että poromiehet syyttävät suotta metsäväkeä ja hakkuita porojen tekemästä vahingosta.

    Tuollaisia tekstejä ei usein Helsingin sanomissa näe.

    Gla 19.9.2016, 16:54

    RR: ”Niinpä niin Gla, ketä me mahdamme edustaa? Huomattava osa kirjoittajista edustaa aivan muita intressejä kuin mitä puuntuottajan tavoitteet ovat. ”

    Viis titteleistä tai asemasta, mielipiteet ratkaisee. Tämän keskustelun aiheena on muuten muukin kuin liiketaloudellinen kannattavuus.

    Reima Ranta 19.9.2016, 20:40

    Metsäkeskuksen tarkastus on Timppa käytännössä merkityksetön. He tarkastavat epäoleellisia tekijöitä, kuten jäävän puuston runkolukuja. Ainoastaan korjuuvaurioiden suhteen sillä on jotakin merkitystä. Ladun tarkastaminen on jälkeenpäin muutenkin mahdotonta.

    Metsäkeskus ja suositukset laatinut Tapio ovat asian suhteen lähinnä ongelma. Juuri heidän selkänsä taakse sellukartellit voivat piiloutua.

    Tein joitakin sitten muutaman kymmenen hehtaarin ensiharvennuksesta kauppaa. Kohde satojen kilometrien päässä, jonka vuoksi en itse voinut valvoa hakkuuta. Halusin siksi jo kauppakirjaan kirjattavaksi sen mihin harvennuksella pyritään eli kasvattamaan tukkipuustoa eikä roskapuuta. Ostomiehen oli lähes mahdoton käsittää moista vaatimusta. Vetosivat vain Metsäkeskuksen ohjeisiin.

    Reima Ranta 19.9.2016, 21:08

    Keskustelijaa on vain huomattavasti helpompi ymmärtää, jos tietää kenen intressejä hän edustaa. Sinunkin mielipiteesi Gla hyväksyn mukisematta, jos edustat sellukartelleja tai virallista metsäliturgiaa. Metsänomistaja Gla:n mielipidettä joudun kritisoimaan.

    Jesseäkin sellukartellin ylistäjänä ymmärrän toki siksi, kun hänellä ilmeisesti on haapakalikkoja hirviltä aidattuna ja kalikoille yksi ostaja, jos sitäkään. Se jos mikä tekee sellukartellille nöyräksi – viekööt vaikka tuhkatkin pesästä.

    Mitä tulee aiheeseen, tukin moninkertaiseen hintaan perustuva kannattavuus on sitä paitsi yhdensuuntainen myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

    Täysin hölmöä on myös se, että luonnonsuojelun lisävaatimusten vuoksi panostaisimme toisaalla puuntuotantoon entistä enemmän. Siitähän seuraa vain entistäkin huonompi kannattavuus, jonka vuoksi olisimme vieläkin suuremmalla takamatkalla. Huomattavasti viisaampaa olisi muuttaa metsänkasvatusta luontaisempaan suuntaan.

    Visakallo 19.9.2016, 21:13

    Luontaisessa kasvatustavassa on vain se vika, ettei se maksimoi tukin määrää, vaan lopputulos on päinvastainen.

    Gla 20.9.2016, 05:01

    Samaa mieltä. Perkasin jokin aika sitten hirvituhosta kärsinyttä alaa, jossa heinikosta löytyi sieltä täältä luontaisia kuusia. Valitettavasti lähes kaikissa heinikkoa vastaan taistelevissa taimissa oli jotain vikaa, joten ennusteeni niiden tukkiprosentista ei kannusta käyttämään tuollaista menetelmää ainakaan silloin, kun tavoitteena on nimenomaan tukin kasvatus. Lisäksi taimet oli jakautuneet epätasaisesti, joten kohtalaisesta määrästä huolimatta kasvatuskelpoisia laatupuutteet huomioimattakin oli kovin vähän.

    Jos laskee etelän mt-kankaalle istutetun kuusikon tulosta 3% korolla, ensiharvennuksen hylkääminen heikentää tulosta n. 15 prosentilla ja prosentin kasvattaminen tietysti korostaa eroa. Jos ja kun maahankaadosta aiheutuu kustannuksia, tulos heikkenee lisää. En jaksa uskoa, että maahan kaataminen lisäisi tukkien määrää niin paljon, että onnistuneessa uudistamisessa tuo kuittaantuisi. Toki korjuuvaurioiden välttäminen edellyttää tiettyjä asioita, mutta niitä ei nyt tarvitse huomioida, koska kyse on hoidetusta talousmetsästä, ei hoitorästien paikkaamisesta.

    Gla 20.9.2016, 05:09

    RR: ”Täysin hölmöä on myös se, että luonnonsuojelun lisävaatimusten vuoksi panostaisimme toisaalla puuntuotantoon entistä enemmän.”

    Suojelu ja monimuotoisuuden ylläpito nyt vain on asia, mikä täytyy hoitaa nykyistä huomattavasti paremmin riippumatta siitä, millaisia lukuja ruutupaperisi alareunaan eri menetelmistä tulee. Vihreä en ole, kuten en kartelliyhtön äänitorvikaan, mutta tällä palstalla AC lienee yksi parhaiten tämän puolen asioita ymmärtänyt nimimerkki. Et sinä aikanaan hänenkään näkemyksiä ymmärtänyt, joten tuskin tälläkään kertaa tämän puolen asioista yhteisymmärrykseen päästään.

    Timppa 20.9.2016, 08:08

    Reima Rannalle tiedoksi. Metsäkeskus tutkii tarkastuksessaan erittäin tarkoin korjuuvauriot. Kuten myös luonnollisestikin jäävän puuston määrän.

    Metsuri motokuski 20.9.2016, 19:18

    Itse työtä tekevänä sanoisin että tuo runkolukuun tuijottaminen liian orjallisesti on mieletöntä. Minusta harvennuksien tarkastuksissa enemmänkin pitäisi kiinnittää huomiota harvennuksen tasaisuuteen siten että jokaiselle jätetylle puulle on tilaa kasvaa. Monesti kun isäntä on tiukasti kiinnittänyt huomiota harvennustiheyteen joudutaan jättämään vierekkäisiä puita, jotta tiheydessä pysytään. Tilanne kun tuolla maastossa on että välttämättä se harvennuskuvio ei ole tasatiheyksinen tai tasakokoinen harvennuksen alkaessa. Jotta tiheys tavoitteeseen päästään, joudutaan jättämään joitakin kohteita liian tiukaksi.

    Harventaessa jo tietää että nuo virekkäiset puut eivät tule jatkossa kasvamaan samaa vauhtia kuin hyvässä kasvutilassa olevat puut. Eli harvennuksella ei saada sitä kasvutavoitetta mitä sille on ajateltu.

    Reima Ranta 20.9.2016, 20:06

    Korjuuvauriot ovat Timppa pieni tekijä puheena olevassa asiassa. Kasvamaan jätettyjen puiden laatua ei voi enää harvennuksen jälkeen arvioida eli oleellisin tekijä unohdetaan.

    Metsuri motokuskille tiedoksi, että puuston tasainen jakautuminen on epäoleellinen tekijä jätettävien puiden laatuun verrattuna. Jokainen vain kuitupuuksi kelpaava jätetty puu aiheuttaa kymmenen kuiturungon tappion metsänomistajalle.

    Kuusi ja mänty ovat Gla kovin erilaisia puita. Samoin olosuhteet ovat tavattoman erilaisia. Lämpösummankin erot ovat melkoisia. Mitään ehdotonta, joka paikkaan soveltuvaa totuutta ei ole olemassakaan. Eikä tietenkään jo lähes tukin kokoisia kuituja maahan enää kannata kaataa – eihän tämä sitä tarkoita. En tiedä minkälaisesta hatusta nuo lukusi tempaisit. Laskenta on huomattavan suuren tekijämäärän vuoksi erittäin haasteellista. Millään jokamiehen mottiohjelmalla siitä ei selviä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 5 6 7 … 25 26 27