› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 267)
1 2 3 4 5 6 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 18.9.2016, 04:15

    Ymmärsin kyllä, mutta siltikään istutustaimia lyhyemmät yksilöt ei laatua paranna. Johan etenkin männiköstä muiden yläpuolelle päässeet viljelytaimetkin pitää poistaa, jos laadukasta tavaraa haluaa tuottaa.

    Jätkä 18.9.2016, 10:24

    Männyntaimikossa tulisi mäntyjen latvusten olla suunnilleen samalla korkeudella.
    Käytännössä metrin pituusero mäntyjen kesken on merkittävä.
    Koivun taimille on männikössä ollut suositus jättää vain metriä lyhempiä koivuja, koska ne nousevat nopeammin.

    Kyllä siinä tulee mieleen, että mitä järkeä on suosia hidaskasvuista mäntyä nopeamman koivun kustannuksella. Jos kyse on MT:stä ja rauduskoivusta, niin ”Mitä järkeä on suosia mäntyä”?

    Laadukas männikkö tarvitsee sen verran kilpailua, että se pyrkii ylöspäin, eikä levittämään oksiaan sivuille, mutta se onnistuu vain VT:llä tai karummalla pohjalla.

    Jätkä 18.9.2016, 12:43

    Kerran olen ”listinyt” käytännössä kaikki istutetut männyntaimet ja jättänyt yhtä pitkiksi kehittyneet luonnontaimet kasvamaan.
    En ymmärrä, mistä yhdistys oli niin kehnoja = suurta oksaa pukkaavia taimia ja huonot istuttajat – löytänytkään.
    Alue oli kapea ja hienosti taimettunut luonnon taimilla.

    Jos muuten tasaisessa männyntaimikossa on yksi, joka on yli metriä pidempi, niin armotta nurin.

    Yleensähän taimikossa korkeus aaltoilee, mutta se ei ole haitta.

    Reima Ranta 18.9.2016, 22:00

    Gla edustaa täällä virallista metsäpolitiikkaa, joka perinteisesti ei ole ollut yhdensuuntainen metsänomistajan taloudellisen edun kanssa. Käsitykset perinteisen ensiharvennuksen edullisuudesta ei perustu mihinkään taloudelliseen analyysiin menetelmän kannattavuudesta.

    Kannattavuutta pitäisi arvioida saattamalla vaikuttavat tekijät numeroiksi ja laskemalla tulos valitulla korolla.

    Vedetäänkö vähän hatusta?

    Kun kuitupuuta käyttävä kartelliyhtiö ensiharventaa leimikkonne
    syntyy korjuuvaurioita ja kasvamaan jää tukiksi kelpaamattomia runkoja. Myyjä ei yhtään tiedä kuka puikoissa istuu ja minkälaista jälkeä syntyy. Hän kuitenkin maksaa lystin, joka menettelynä on mahdollista vain metsässä, sairaassa puukaupassa. Tehdään varovainen valistunut arvaus. Korjuuvaurioita 20 runkoa/ha. Kasvamaan jää tukiksi kelpaamattomia runkoja 40 runkoa /ha eli yhteensä 60 runkoa. Tämä tarkoittaa, että 600 kuiturunkoa meni jo ilmaiseksi. Yleensä harvennus tapahtuu ennen muuta siten, että rungot jää metsään tasaisesti jakautuneena ja että jäävä runkoluku on liturgien ohjeiden mukainen.

    Lisäksi isot koneet ruhjovat juuristoa ja syntyy enemmän ja vähemmän isompia ja pienempiä ajouria, tekotavasta ja kalustosta riippuen. Vahinkoa ilman muuta syntyy – paljonko? Arvioidaanko, että ajourien takia joudutaan poistamaan esim. 40 runkoa/ha, joka tarkoittaa 400 kuiturungon tappiota.

    Ensiharvennetut metsät ovat erityisen herkkiä tuulituhoille. Arvioidaanko varovaisesti, että keskimäärin tuulituhoja syntyy 10 runkoa /ha. Joka tarkoittaa, että taas meni 100 kuiturunkoa ilmaiseksi. Riski on hyvinkin suuren vahingon syntymiseen.

    Kun ensimmäisessä harvennuksessa harvennettava puusto on jo tukkipuuta, voimme myydä sen sahaajalle, josta seuraa ainakin 10 % parempi tukkisaanto.

    Jatketaanko luetteloa?

    Gla 19.9.2016, 04:25

    Kyllä Gla edustaa vain itseään ja omia mielipiteitään.

    Toki voi käydä niin huono tuuri, että ellei tuuli kaada puita, korjuuvauriot ne tuhoaa. Tai sitten voi käydä niinkin, että ajoissa tehtyjen toimenpiteiden takia tuuli ei kaadakaan puita ja konekuskeilla on hyvät olosuhteet tehdä töitä, eikä korjuuvaurioita merkittävästi synny. Sen sijaa metsät kasvaa ja päätehakkuussa tukkiprosentti kuutioimääräisen tuloksen ohella nousee hyvälle tasolle. Ymmärrän kyllä näkemyksesi sikäli, että jos ei satsaa uudistamiseen ja tuloksena on vaihtelevan tasoista puustoa, sellaisesta ei välttämättä saa vielä kuitupuuvaltaisessa kehitysvaiheessa ostajaa kiinnostavaa leimikkoa aikaan. Silloin tietysti raivauksessa kannattaa ottaa erilainen tavoite kuin täystiheän puuston raivauksessa.

    jees h-valta 19.9.2016, 08:05

    Reiman mielestä siis vain kartelliyhtiöt on uhka ensiharvennuksen epäonnistumiseen. Eikö asia ole aivan vapaasti valittavaa laatua eli voihan sinne ottaa aivan muitakin harventamaan kuin kartelliyhtiön. Valitettavasti saattaa vain olla hiukan kesyä kiinnostus.
    Kumma että naapuripalstan mhy:in harventamassa on ollut tuulenkaatoja ja jopa pystyynkin kuivanut. Ja ajourien laikkujakin näkyy mäntyjen kyljissä. Miten lainkaan metsänomistajan edustaja voi tällaista tehdä toverille Reima?

    Reima Ranta 19.9.2016, 08:18

    Niinpä niin Gla, ketä me mahdamme edustaa? Huomattava osa kirjoittajista edustaa aivan muita intressejä kuin mitä puuntuottajan tavoitteet ovat. Osa luottaa sokeasti vallitsevaan metsäliturgiaan. Kriittinen havainnointi olisi vähintäänkin tarpeellista.

    MMM on aika ajoin korjaillut lainsäädäntöä ja Tapio uusia suosituksia. Niitä on sitten hehkutettu siten, että nyt sallitaan niin ja niin paljon parempi kannattavuus.

    Männyn uudistusinvestointi istuttamalla ei kannata panostaa täällä käytännöllisesti katsottuna ollenkaan. Olosuhteet vaihtelevat tavattomasti. Paras kannattavuus saavutetaan usein jopa antamalla luonnon hoitaa, eli minimoimalla kulut.

    jees h-valta 19.9.2016, 08:28

    Noitahan voi heitellä kun ei tarvitse muuta kuin louskuttaa. Eiköhän virallisella ”metsäliturgialla” ole hiukan vankemmat jäljet historiasta kuin Reiman heitoilla. Toki luontainen uudistus toimii mutta maanpinnan rikonnan se vaatii ehdottomasti. Voi olla ettei sekään riitä aivan jokapuolella maata kuten näistä keskusteluista on jo aiemminkin luettu. Omissani olen kyllä monesti harmitellut ylituotantoa jota saa sitten aikanaan raivata istutusalan pohjista. Mäntyäkin olen istuttanut ja kasvu on ollut aivan omaa luokkaansa, toki laatu ei.

    Timppa 19.9.2016, 09:11

    Olen kulkenut kilometrikaupalla ”konserniyhtiön” ja sahan harvennusmetsiin tekemiä ajouria. Vähissä ovat vauriot olleet. Tietysti vaurioita voisi vieläkin vähentää hakkaamalla ajourat leveämmiksi. Ehkä niin pitäisi tehdä Reiman metsissä?

    Metsäkeskus teki meidän metsään erääseen ”kartelliyhtiön” harvennusleimikkoon työn laadun tarkastuksen. Jälki oli täysin laatuvaatimusten mukaista. Ei metsänomistaja voi muuta vaatia.

    Meidän metsiä ovat sekä ”kartelliyhtiö” että saha siis harventaneet. Kyllä kummankin jälki on ollut sellainen, että kasvamaan jäi paras puusto.. Ei voi muuta vaatia. ( Kuviakin on ollut lukijoiden kuvissa).

    jees h-valta 19.9.2016, 09:36

    Kun niillä ”kartelliyhtiöillä” on omia sahoja hyvinkin voimakkaalla kapasiteetilla joten olisi aika kummaa jos he eivät pitäisi tulevaisuuden monipuolisesta puunsaannistaan huolta. Lisänä heillä on etu että kaikki puujakeet ostetaan jota välttämättä kaikki sahurit eivät tee.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 267)
1 2 3 4 5 6 … 25 26 27