Gla:lla on ilmeisesti Posiokommenttiin jokin hyvä syy. Olen viimeiset kymmenen vuotta asunut talvet Helsingissä ja Espoossa. Kesät katselen merta Selkämerellä, eikä sekään ole Posiolla. Omistan toki metsää mm. Posiolla, jossa aikanaan pinta-alaveron päättyessä väänsin hakkuuoikeudesta mielenkiintoisin kääntein KHO:ta myöden, mistä metsäpolitiikan naurettavuuksista voisin kirjan kirjoittaa. Siitä nähtävästi moinen kommenttisi. Järki sentään voitti ja älyttömyys lopetettiin.

Kun alkaa puhua taloudellisesti järkevästä puuntuottamisesta, täällä aletaan syleillä maailmoja. Metsänomistajan ei tarvitse syleillä mitään maailmoja, vaan toimia taloudellisesti niin järkevästi kuin suinkin. Sellukartellit kyllä ottavat puunne vaikka ilmaiseksi ja hakkaavat tukkinne kuiduksi, jos se vain on mahdollista. Ne tekevät kaiken omien päämääriensä eteen mitä laki sallii ja ylikin, kuten olemme nähneet.

Kun tekee taimikosta varttuneesta nuoresta puustosta kasvatettavien puiden valinnan jo perinteistä ensiharvennusta nuorempana, hyötyy merkittävästi. Roskapuu vain lannoitteeksi tukkipuille.

Ei tule vielä tuulenkaatoja, ei korjuuvaurioita, ei ajouria, ei jää tukisi kelpaamattomia runkoja, jotka ovat jatko huomioiden omistajalleen kuiturunkoja 10 kertaa arvokkaampia. Harvennushakuun voit jatkossa myydä tukin käyttäjälle, joka mielellään yläharventaa ja maksimoi katkonnassa tukkisaantoa. Edut ovat yhteneviä. Jne. Hyöty on huikea!

Selluvirmalle on ensiharvennuksessa yhdentekevää, mitä metsään jää kasvamaan – tukki vai kuiturunkoja.

Esitin jo aiemmin erään vaihtoehdon ensiharvennuksille. Sopii
niille, jotka haluaa kasvattaa pääasiassa tukkipuuta ja saavat
eh:n pikkutukit kaupaksi.
Ostajille huonosti kelpaavat pienet ja pienilpm:set eh:t on parempi harventaa lannoitteeksi, kuin jättää ryteiköiksi.
Lähetetty: 4 h, 37 min sitten
Lähettäjä: Puuki

Jos tavoitteena on raivauspuuston avulla lisätä puuston käytettävissä olevan typen määrää, on ajatus susi jo syntyessään.
Maan päälle jäävä lahoava aines ei suinkaan lisää typen määrää, vaan kuluttaa lahotessaan typpeä.
Ainoastaan kyntämällä puuaines maan sisään lisääntyy maahan sitoutuneen typen määrä.

Palamisreaktioon ei tarvita typpeä vaan happea. Lahottajasienet tarvitsevat typpeä kasvamiseensa, osan ne saavat lahottamastaan puusta ja osan ympäristöstään mm. sadeveden mukana. Pieniläpimittainen puu lahoaa muutamassa vuodessa, eikä varmaan sinä aikana käytä enempää typpeä kuin jos sama puu kasvaisi pystyssä (koetan tarkistaa tämän). Isojen puiden kannoista tiedetään, että niihin voi kertyä typpeä ympäristöstä, mikä on hyvä asia, koska ilmiö estää typen huuhtoutumista avohakkuualoilta.

Miten tämä ketju nyt näin karkasi lapasesta?
🙂

”Maan päälle jäävä lahoava aines ei suinkaan lisää typen määrää, vaan kuluttaa lahotessaan typpeä.
Ainoastaan kyntämällä puuaines maan sisään lisääntyy maahan sitoutuneen typen määrä.”

Höpö höpö.
Lähetetty: 2 h, 47 min sitten
Lähettäjä: Puuki

Nimimerkki Puukin täytyy värväytyä Maatalousoppilaitoksille luennoimaa aiheesta.
Tähän asti niissä on opetettu, että Esim. puinnin jälkeen, kun oljet jäävät peltoon, pitää niiden takia kylvää typpeä jonkin verran enemmän, koska olkien mätäneminen köyhdyttää maan typpivarantoja.
Happea ei ole vielä kehoitettu kylvämään ”kotkoospeltoon”.

Puuki: ”Tukkipuuta voi hyvin kasvattaa ilmankin varsinaista kuitupuun kasvatustavoitetta.”

En minunkaan tavoitteena ole erityinen kuitupuun kasvatus. Se on valivaihe kohti tukkipuuta ja jolla kiertoajan tulos paranee.

Puuki: ”Luontaisesti syntyvä alikasvos esim. männyn istutusalalla karsii mäntyjä sen taimivaiheen ajan, jolloin se karsiutuminen on mahdollista.”

Alikasvos ei oksia karsi.

Puuki: ”En ole kieltämässä keneltäkään kuitupuunkasvatusta mutta en kannata sitäkään että mitään uutta ei saisi kehitellä, kun kerran ennenkään ei niin ole tehty tmv.”

Kukaan ei nyt ole uuden kehittämistä kiletänyt. Keskustelua on syntynyt siitä, millä tavoin kannattavuus paranee ja minä olen esittänyt omat näkemykseni.

Puuki: ”Puuta on kasvanut jo vuosikausia paljonkin yli vuotuisen kestävän hakkuusuunnitteen, joten siitä ei tule pulaa, jos vain
metsänhoidot ei jää tekemättä.”

Jos ei jää tekemättä. Tällä hetkellä töitä on suuri määrä tekemättä. Lisäksi tarve suojelun lisäämiseen on huutava, joten kestävässä tilanteessa puutavara pitää tuottaa nykyistä pienemmällä pinta-alalla.

Puuki: ”Ostajille huonosti kelpaavat pienet ja pienilpm:set eh:t on parempi harventaa lannoitteeksi, kuin jättää ryteiköiksi.”

Toki tuollainenkin hoito on parempi kuin jättää kokonaan tekemättä. Ne ei kuitenkaan ole talousmetsästä puhuttaessa vaihtoehtoja. Mielestäni ensimmäistä hakkuuta ei kuitenkaan kannata lykätä niin pitkälle, että se tuottaa pelkkiä tukkirunkoja.