Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • Reima Ranta

    Käsi sydämelle. Voimmeko me täällä nyt niin hirveästi hurskastella viidakon raivaamisella palmuöljyn tuotantoon.

    jees h-valta

    Ehkä voimme olla varovaisempia näissä ”ei koskaan palaude entiselleen” päätelmissä. Tuhannen vuotta ihmisen jälkeen ja ihmisestä ei tiedä paljon olonmerkkejä olleenkaan. Luonto on voimakas ja etevä. Toisin kuin ihminen.

    Reima Ranta

    Aivan oikein jees h-valta!! Luonto on viisas.

    Metsäpuolella Suomessa on aivan sama banaanivaltiomeininki kuin
    palmuöljytuotannossa.

    Muistan elävästi ministeriön metsäpäällikön kommentin samassa saunassa istuessa, Kolin metsäseminaarissa. Hän totesi ykskantaan: ”Sehän on niin, että SE pärjää ilman Suomea, mutta Suomi ei pärjää ilman SE:tä.” Kommentti kertoo kaiken suomalaisesta metsäpolitiikasta. Suomi on ollut ja on ylikansallisten sellukartelliyhtiöiden luvattu maa.

    A.Jalkanen

    Puubiomassan käyttöä liikennepolttoaineisiin voidaan toki tukea: polttoainetuotannon kotimaisuus on tärkeä arvo. Pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei tuesta tule automaattia, joka jatkuu maailman tappiin. Määräaikainen tai investointituki on parempi. Verorahoilla ei voida taata biopolttoaineinvestointien kannattavuutta: yrittäjän riskiä ei pidä sosialisoida. Lisäksi vaarana ovat vahingonkorvauskanteet, jos ulkomainen yritys investoi Suomeen katteettomien lupausten vuoksi (vrt. TTIP-neuvottelut ja Kiinan investoinnit).

    MaalaisSeppo

    Käyttötessa ei tosiaan ole järkeä. Sotkee vain markkinat. Tästä on osoituksena tuulivoimatuki, johon Suomikin haksahti. Tuki kai loppuu Suomessa n 10 vuoden kuluttua. Jos se muualla jatkuu, sähkön hinta jää niin alhaiseksi, että medän myllyjen tullessa peruskorjausvaiheeseen ne jätetään seisomaan maanomistajien riesaksi.

    Ainoa, kestävä keino on fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen, jolloin biopolttoaineet tulevat kilpailukykyisiksi. Tietysti myös biojakeiden lisäämispakko likennepolttoaineisiin.

    Gla

    Puuki pohdiskeli kannattavuuden parantamista mm. seuraavilla jutuilla: ”Nopeakasvuisen kuitu-/energiapuun kasvatus on yksi vaihtoehto, mutta tulosta voi parantaa useimmiten paremmin
    pelkän määrän lisäämisen sijasta nostamalla puun yksikköhintaa.”

    Ihan hyviä ajatuksia, mutta määrä ja yksikköhinta eivät välttämättä ole toistensa vaihtoehtoja. Tuotanto kehittyy yleensä useiden parannusten summana, ei minkään yhden merkittävän tekijän tuloksena.

    MaalaisSeppo puolestaan totesi investointien lisäävän kuitu- ja energiapuun kysyntää. Totta, mutta tilanteesta ei alhaisen hinnan takia kannata olla pahoillaan. Meillä on valtava määrä ensiharvennuksia rästissä ja ne on tehtävä, jotta metsä alkaisi järeytyä arvokkaammaksi puuksi. Toki raivaus ja maahan kaato on vaihtoehto jättää nuoret metsät raskailla koneilla ja heikolla kannattavuudella käsittelemättä, mutta koska uusiutumattomia raaka-aineita pitää korvata uusiutuvilla ja moniin tarpeisiin tukkia pienikokoisempi on sopivaa, sellaista materiaalia on syytä tuottaa. Nykyään kuitenkin moni ensiharvennusleimikko on päässyt ylitiheäksi ja siksi liian pienikokoista. Tässäkin suhteessa ihan normaali hyvä hoito parantaisi tilannetta paljon ja mitään syytä ei pitäisi olla jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä.

    Gla

    Reiman hämmästelyyn tarpeesta kasvattaa ylituotantoa kylmässä ja kaikesta kaukana olevassa yhteiskunnassa totean, että Posiolla metsää katsomalla ajatus voi tuntua älyttömältä. Puuston kasvun lisääminen on kuitenkin hidas toimenpide, joten tuloksetkin näkyvät vasta hitaasti. Tälläkin hetkellä hyvä tilanne on saatu aikaan, johon tähtäävä työ aloitettiin yli 50 vuotta sitten. Tilanteet maailmassa ehtii muuttua moneen kertaan tuossa ajassa, joten pitkällä takamatkalla tosiaan ollaan, jos määrätietoista puuston kasvun lisäämistä ei aloiteta nyt siksi, että tällä hetkellä metsät kasvaa enemmän kuin sieltä hakataan. Muistaakseni Ruotsissa puuston kasvua pyritään lisäämään ja eikös tuohon liittyen eräässä pakinassa pahimman jk-hurmion keskellä jo kysytty, käykö meille taas kuten jääkiekossa eli Hannu voittaa Akun.

    Miten näet Reima nykytilanteen, jossa maailmassa käytetään kestämättömän paljon uusiutumattomia luonnonvaroja? Onko tilanne ok ja jos ei ole, mitä asialle pitäisi tehdä ja mikä rooli siinä voisi olla suomalaisilla? Entä miten monimuotoisuus turvataan, jos hakkuiden määrä kasvaa lähivuosina visioiden mukaisesti tai jopa enemmän? Riittääkö meillä alueita jo nykytilassakin heikentyvän monimuotoisuuden aikana suojeluun? Vai olisiko järkevää tuottaa talousmetsissä puuta mahdollisimman paljon, jotta suojeluun riittäisi hehtaareita mahdollisimman paljon?

    Gla

    Ei pelkästään määrän lisäämisen kuittasin toteamuksella määrän ja yksikköhinnan olevan mahdollista toteuttaa samanaikaisesti.

    Jos löydät keinot, jolla voit välttää kuitupuun hakkuut ilman, että tukin laatu kärsii, kerro toki muillekin. Itse harkitsin maahan kaatoa muutamalla nuoren metsän harvennuskuviolla, mutta onneksi luovuin ajatuksesta. Minkä sotkun 30 m3/ha olisikaan aiheuttanut, ainakaan seuraavaan 20 vuoteen ei noilla kuvioilla olisi tarvinnut hoidosta tai tarkistuskäynneistä haaveilla. En minä nytkään palkoille päässyt, mutta kohtalainen summa tilille kemeralla maustettuna tuli. Maahan kaadosta olisi ollut vain vaivaa/kuluja. Muuten, koivikossa tukkiprosentti jää muutenkin alhaiseksi etenkin, kun hirvet ovat alueella aikanaan ruokailleet. Ei siis koko yksin tukkia tee, joten vaikka tukkien kasvatus on hyvä tavoite, kuitu tarjoaa siihen paljon apua.

    Rane

    Puun tuotantoa kannattaa lisätä siksi että se on edellytys koko metsäsektorin kasvulle.Jos puuta on riittävästi uusille tehdasinvestoinneille niin niitä tulee,kuten nyt olemme nähneet.
    Sen seurauksena ,muuhunkin infraan,kuten teihin,investoidaan ,Yhä useammalla on töitä,kauppa ja talouselämä vilkastuu.Joudumme positiiviseen kierteeseen.
    Jos taas metsätalouden tavoitteeksi otetaan tuottaa yhä vähemmän puuta ja tuskin ollenkaan kuitua käy päinvastoin.Uusia investointeja ei tule,vanhoja tehtaita suljetaan ja yhä harvemmalla on työtä.Ei ole verotuloja,tiet rapistuvat ja kauppa hiipuu.
    Syy ja seuraussuhteet ovat yksinkertaiset:runsaat puuvarat tuovat työtä ja hyvinvointia -puun niukkuus luo talouden niukkuutta.

    Jätkä

    Tukkipuun entistä nopeampi kasvatus ilman kuitupuukoisena
    hakattavan kasvatusta samalla kuviolla tulisi samalla sopivammaksi kokonaisuuden kannaltakin. Nykyinen kuitupuun hintahan ei juuri kannusta kasvattamaan
    kuitupuuta alueilla, joissa tukkipuukin kasvaa kohtuullisen hyvin.
    Lähetetty: 3 h, 46 min sitten
    Lähettäjä: Puuki

    Loistava taktiikka. Kun sitä vielä hieman jalostaa, niin hyvä tulee: – Kannattaisi viljellä arvokkaampia puutavaralajeja ja niistä ihan järeimpiä sortimentteja.
    Viime vuosina on Järeän – hyvälaatuisen kelohongan hinta noussut melko korkeaksi.
    Niitä siis kannattaisi alkaa kasvattamaan, sanotaan vaikka 500 rungon hehtaaritiheydellä.
    Ei tarvitsisi paljoakaan kasvatella kuitupuita.
    Kun vain jostain saisi laadukkaita kelon siemeniä, joiden perimä olisi sekä laadun, että kasvunopeuden puolesta hyvä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 267)