Gla, tässä ketjussakin on monenlaista näsäviisastelua ja naljailua tullut, se on yleensä merkki siitä, että kirjoittajilta loppuvat järkevät perustelut.

En ole missään sanonut, että metsän myynti avohakkuun jälkeen on ainoa tai edes järkevä vaihtoehto. Yritin avata tuota metsämaan arvon nousun tuomaa muuttujaa keskusteluun. Siitä eräät nimimerkit vetivät omia johtopäätöksiään. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä kyseenalaistanut sitä väitettä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan muutosten tulee korreloida keskenään talousnäkökulmasta ajateltuna niin kauan kun pääsääntöiset tulot metsänomistajille tulevat hakkuista.

Keskusteluun on noussut mukaan jatkuva kasvatus. Oma mielipiteeni siihen on, että teoriassa tämä toimintatapa on kannattavaa, mutta käytännössä ei. Jatkuvan kasvatuksen laskentamalleissa usein oletetaan tila alkujaankin eri-ikäisrakenteiseksi tai vaihtoehtoisesti, että tasaikäinen metsä on muutettavissa eri-ikäisrakenteiseksi kohtuullisen nopeasti. Metsärakenteen osalta olemme pitkän aikaa sen ratkaisun ”vankeja”, mitä edellinen omistaja on metsässä tehnyt.

Itseltä pieni ala alkujaankin eri-ikäisrakenteista metsää. Ainakaan näiden kuvioiden läheisyydestä ei löytynyt kiinnostunutta tahoa tekemään poimintahakkuuta. Yksi tarjous on tullut, mutta hintaeroa perinteiseen harvennukseen melkoinen ero. Matkaa on vielä siihen, että jatkuva kasvatus jalkautuu metsänhoitoyhdistyksien sekä puunostajien toimintaan. No välillä tuntuu, että yläharvennuskin on melkoinen kummajainen.

Mutta miksi pitäisi ostaa ylihintaisia metsiä?
Itse ainakin teen tarjouksia metsistä sen mukaan mitä näen niiden järkeväksi arvoksi. Vaikka metsistä on tehtykkin arviolaput ei ne aina pidä paikkaansa. Joskus arviot ovat yli ja joskus alle sen mitä niistä mielestäni kannattaa maksaa. Ihan hyvin olen silti pärjännyt ja mestsätiloja on haaviinkiin varsin mukavasti. Toki suurimman osan tarjouksista olen hävinnyt joka ehkä kertookin sen että kurssi on oikeanlainen. Ostossakin on tärkeäintä että on hyvä puusilmä.

Puun takaa: ”Metsätilojen hinta määräytyy puhtaasti markkinoilla.
Sille emme voi täällä mitään vaikka kuinka haluaisimme.”

Aivan, ja sama koskee puun hintaa. Metsätilojen osalta on käynnissä myyjän markkinat, puun suhteen ostajan markkinat.

Kertokaahan, mikä on tuo ylihinta, joka vapaasti markkinoilla oleville kaupankäynnin kohteille muodostuu?

Näätä: ”Gla, tässä ketjussakin on monenlaista näsäviisastelua ja naljailua tullut, se on yleensä merkki siitä, että kirjoittajilta loppuvat järkevät perustelut.”

Kaipaan sitä, että kommentit osoitetaan täsmällisesti johonkin, eikä vain yleisesti keskusteluun.

Näätä: ”En ole missään sanonut, että metsän myynti avohakkuun jälkeen on ainoa tai edes järkevä vaihtoehto. Yritin avata tuota metsämaan arvon nousun tuomaa muuttujaa keskusteluun. Siitä eräät nimimerkit vetivät omia johtopäätöksiään.”

Et olekaan, enkä ainakaan minä ole väittänyt, että olisit. En tiedä, ketä tarkoitat eräillä nimimerkeillä. Tiedä sitten johtopäätöksistä, mutta itse esitin oman näkemykseni siitä, kuinka epäkäytännöllinen ajatus metsän myynti tuollaisessa tilanteessa yleensä on.

Näätä: ”Kukaan ei ole kuitenkaan vielä kyseenalaistanut sitä väitettä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan muutosten tulee korreloida keskenään talousnäkökulmasta ajateltuna niin kauan kun pääsääntöiset tulot metsänomistajille tulevat hakkuista.”

Puun hinta on vain yksi metsätilan hintaan vaikuttava tekijä, joten se ei riitä saamaan aikaan korrelaatiota. Ellet usko, kokeile laskea. Käytä korkona 2 ja 4 % ja vertaa sitä kohtuullisiin eroihin puun hinnassa. Ja kuten Puun takaa totesi, lopullinen hinta määräytyy markkinoilla. Se on mielestäni aika vahva talousnäkökulma.