Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 267)

1 2 3 … 23 24 25 26 27

Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Lähetetty: 12.9.2016, 21:34
Merkitty: todellisuus tutkimus vieraantuneisuus

Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

Tekijä
MaalaisSeppo

Teema Metsänomistus

Gla 17.10.2016, 06:20

Näätä: ”En lähde naljailuusi mukaan… Minusta on vanhanaikaista ajattelutapaa ajatella, että metsää ei koskaan myydä, sitä vain ostetaan. ”

En tiedä, missä aloitin naljailla, kun itse olet pitänyt esillä uudistamisen ongelmia ja sen vaikutusta kannattavuuteen.

Toki metsää voi ja joissain tilanteissa kannattaakin myydä. Mutta kun kyse on kuviotason asioista, myynti on minusta harkitsemisen arvoinen vaihtoehto vain poikkeustapauksissa. Itse en pidä hyvänä ajatuksena sitä, että tilakokonaisuutta pirstotaan pienempiin osiin, koska se nostaa hoidon kustannuksia ja heikentää jatkossa leimikoiden kauppaamista. Lisäksi kuten edellä tuli jo todettua, määräaloista aiheutuu täysin tarpeettomia kustannuksia. Se, että määräaloja on myynnissä, ei ole osoitus homman kannattavuudesta.

Gla 17.10.2016, 06:28

RR: ”On Gla aika yhdentekevää millä nimellä me kutsumme tutkijan pyrkimystä asian selvittämiseksi – tutkimusta, laskentaa vai mitä.”

Toki asian voi näinkin yleistää, mutta silti pitää osata erottaa toisistaan kynän teroitus ja päätöksen tueksi tehtävän laskelman teko. Varsinkin, kun vuodesta toiseen laukoo jyrkkia kannanottoja kannattavuuden laskennan perusteista.

pihkatappi 17.10.2016, 08:02

Rovaniemellä äestys-kylvö-taimikonhoito investoinnit kuivahkolla kankaalla tuottavat negatiivisen nettonykyarvon jopa 1% korolla. Tokihan voisi hieman kyseenalaistaa Motti-ohjelman kasvulukuja ja käyttää omia kasvatusmalleja. Oikein optimistisesti laskien ja nopeutetulla kiertoajalla sekä itse taimikonhoidon tekemällä saattaisi äestys-kylvö tuottaa 2%. Vielä kun taimikon kasvatus on hieman riskaabeliä puuhaa erilaisten tuhojen takia, mielestäni investointi ei ole taloudellisesti järkevä. Olisi kai sinne jonkinlainen puusto tulllut ilman muokkausta ja kylvöäkin, pistää ajattelemaan, ainakin isomman kuvion myynti erilliseä tilana olisi järkevää.

Puuki 17.10.2016, 10:08

Hiilivarastokorvauksia voisi maksaa päästöoikeuksien
käyttäjät niille metsänkasvattajille, jotka haluaa sitä kautta
edistää ympäristönsuojelua. Esim. omatoimiseen rauhoitukseen voisi jättää tietyt alueet ja siitä saisi (yhteisen hyödyn vuoksi ) korvauksena vuosikasvu tonneissa x päästöoikeuden tonnihinta. Verovaroja siihen ei tarvitsisi käyttää.
Puita ei saisi käyttää kuin joskus aikojen päästä rakennuspuiksi ja lopulta upottaa suohon (ellei ilmastotilanne ole siihen mennessä jo muuttunut toiseen suuntaan).

Nykyisen Co2-päästöoikeuden hinta on. n. 7 € / t .
Sen maksaja saa tuprutella hiilidioksidia ilmoille maksun edestä; niin se suunnilleen kaiketi toimii.
Tuokin nykyinen melko matala päästöoik.hinta esim. 5 k-m³/ha/v keskikasvulla vastaisi ~ suht. hyvän ensiharvennuksen nettotuloa.

Puun kohtelu uusiutuvana päästöneutraalina myös biopolttoaineena olisi ihan järkeenkäypää, korvaahan se
fosiilisia polttoaineita, mutta poliittisena päätöksenä puusta
saattaa tulla päästölähdekin.

Uusista biosellutehtaista tulee muuten toistakymmentä erilaista lopputuotetta jo käytettäessä yhtä puulajia prosessissa. Aika monipuolinen ja arvokas raaka-aine on
kuitupuukin vaikka kannolla sitä ei rahallisesti juuri arvostetakaan ainakaan tällä hetkellä.

Metsuri motokuski 17.10.2016, 11:36

Tuohon Annelin toteamukseen puuhapalstojen lohkomisista niin tunnen yhden maanomistajan joka tekee juuri noin. Hän ostaa isoja metsätiloja. Hakkaa niistä myytävät puut melko tarkaan mutta toki jätää aina jonkin verran. Sen jälkeen lohkoo alueen reilun 10 ha palstoihin ja myy ne edelleen puuhapalstoina. Pienemmistä tiloista saatavilla suuremmilla hehtaarihinnoilla hän rahoittaa seuraavat metsäkaupat.

Kaveri on kyseistä homaa tehnyt jo vuosikymmeniä ja aina sillä kuitenkin rahaa metsätilojen ostoon löytyy ja itsensä elättämiseen. 60 tonnin bemari kaverilla on alla joten jonkin verran sitä rahaa on jäänyt takataskuunkin uskoisin.

Reima Ranta 17.10.2016, 11:51

Kommentistasi Gla tulee mieleen satu hiiri kissalla räätälinä. Ensin vain lähtöarvot olivat vääriä, nyt kyse olikin enää kynän teroittamisesta.

Jos korko on nolla, jokainen euro kannatta sijoittaa uudistamiseen ja yleensä metsänhoitoon, joka tuottaa enemmän kuin tämä euro. Jos taas korko on 10, mitään ei kannata sijoittaa, vaan ottaa se minkä luonto lahjaksi antaa, täysin riippumatta siitä, paljonko motista saa.

Kun näin on, niin on hyvin ymmärrettävää, että metsätaloutta tutkiva hakee vastauksia kysymykseen, mikä olisi taloudellisesti ajatellen viisasta missäkin olosuhteissa ja millä ehdoilla. Sehän on erinomaisen hyvä asia metsänomistajan näkökulmasta. Miksi siis ”metsänomistaja” Gla paheksuu tätä?

On suurta harhaa se, että vain metsästä näkee sen, mikä taloudellisesti olisi viisasta. Jos korko olisi nolla, niin näin olisi ja oli metsänhoidossa vallitseva käsitys vielä 20 vuotta sitten.
Niin päätehakkuun taloudellinen ajankohta kuin muukin metsänhoito taloudellisessa mielessä ratkaisevasti riippuvainen kulloisenkin tilanteen perustellusta laskentakorosta.

Kasvatusketjun loppupää jo vapautettiin täysin ja vaihtoehtoisetkin menetelmät jo sallitaan. Järki sentään voitti ja hyvä niin.

Puun takaa taivastelee valtion tuilla ja itse on kertonut nimenomaan harjoittavansa metsätalouttaan huomattavilla tukirahoilla.

Reima Ranta 17.10.2016, 12:14

On annettava iso tunnustus Metsuri motokuskille, kun ymmärsit sen, että jokainen ensiharvennuksessa jätetty tukiksi kelpaamaton runko aiheuttaa metsänomistajalle kymmenen kuiturungon suuruisen vahingon. Tämän soisi jokaisen puikoissa istuvan ymmärtävän.

Varsinkin verotuksen siirtymäkauden aikana, metsien ostaminen oli pinta-alaverolliselle poikkeuksellisen edullista. Tappion tekeminen olisi vaatinut todella tumpelon. Se oli kummallista, että siirtymäkauden päättyessä hakkuukypsienkin palstojen hinnat säilyivät, vaikka hintojen olisi verotuksellisista syistä pitänyt pudota kymmeniä prosentteja.

Pitää jäädä tauolle ja pahoittelut, jos olen ollut liian kärkevä.

A.Jalkanen 17.10.2016, 13:27

RR: asiallinen erilaisten näkemysten esille tuonti on tämän palstan parasta antia. Antaa ajattelemisen aihetta meille kaikille: teenkö järkevästi ja miksi teen sellaisia päätöksiä kuin teen.

Gla 17.10.2016, 15:28

RR: ”Kommentistasi Gla tulee mieleen satu hiiri kissalla räätälinä. Ensin vain lähtöarvot olivat vääriä, nyt kyse olikin enää kynän teroittamisesta.”

Aluksi kysyin, käytätkö samankaltaisia lähtöarvoja, mitä Tahvonen käytti kohua herättäneissä laskelmissaan. Sen jälkeen kerroin sinulle, että tuossa tapauksessa Tahvosen mukaan tarkoitus ei ollut laskea käsittelyketjun kannattavuutta, vaan teroittaa kynää. Ei siis ole mitään kissoja tai hiiriä. Kyse on vain siitä, että olet pahasti erehtynyt totuutta etsiessäsi, kun et tiennyt, mistä siinä laskelmassa oli kyse.

RR: ”Kun näin on, niin on hyvin ymmärrettävää, että metsätaloutta tutkiva hakee vastauksia kysymykseen, mikä olisi taloudellisesti ajatellen viisasta missäkin olosuhteissa ja millä ehdoilla. Sehän on erinomaisen hyvä asia metsänomistajan näkökulmasta. Miksi siis ”metsänomistaja” Gla paheksuu tätä?”

Onnea mörkojahtiin.

Visakallo 17.10.2016, 16:12

”Puun takaa taivastelee valtion tuilla ja itse on kertonut nimenomaan harjoittavansa metsätalouttaan huomattavilla tukirahoilla”.

Lähettäjä: Reima Ranta

Tällä kertaa Reima puhuikin aivan totta!
Totta hemmetissä otin metsänparannusvarat ja myöhemmin kemerat vastaan, kun kerran niitä aktiivisesti meille puuntuottajille tarjottiin.
Olisikin ollut aika hölmöä olla niitä käyttämättä, ja sen jälkeen olla Reiman & co kanssa täällä valittamassa metsätalouden ankeutta!
En muistaakseni ole kovin paljoa täällä valitellut, mitä nyt jotkut poliitikot ovat joskus vähän kyytiä saaneet, mutta aiheesta nekin.
Kemerat todennäköisesti loppuva, mutta elämä jatkuu, ja hyvään tuottokuntoon laitetut metsät puskevat puuta teollisuuden tarpeisiin.