› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 21 22 23 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 15.10.2016, 19:29

    Näädän laskelmissa vaikuttaa siis maan arvon nousu istuttamisen kannattavuuteen. Mikähän logiikka tässäkin on? Onko vastaava kytkös peltopuolella? Jos pellon arvo nousee, jossakin vaiheessa ei kannata enää kylvää, vaan jättää silleen??

    Räknäilin peltoistutus juttua omassa tapauksessani. Istutus 2006 ja maanmuokkaus edellisenä syyskesänä (MHY). Terveyslannoitus 2013 omatoimisesti (mies+taimivakka). Kemeratukien jälkeen menot 650,-/ha. Kuuset nyt noin 4.5 m pitkiä.

    Työtäkin on teettänyt arviolta 1 pv/vuosi/ha (heinäystä, lannoitusta, pellonreunojen raivausta ym). Ilman Kemera-tukia kulut olisivat olleet n. 1300 €/ha. Uskon kuitenkin, että maapohjakin on hoidetussa taimikossa arvokkaampi kuin hoitamattomassa.

    Timppa 15.10.2016, 20:26

    Taas kerran Reima.

    ”Uudistuksen kustannukset ovat jaksollisen kasvatuksen Akilleen kantapää”

    Mitkä ihmeen kustannukset? Minähän saan aukkoja tehdessäni niin paljon paremman kantohinnan kuin harvennuksista, että katan normaalisti sekä taimikon perustamisen että hoidon kustannuserolla. Mitä muita kustannuksia vielä on? Voitko kertoa. Päin vastoin. Kassavirta on etupainoinen.

    Kyllä niin on, että huono taimettuminen, hidas kasvu ja huono sopivuus nykyiseen nopeatempoiseen hakkuurytmiin tekevät jatkuvasta kasvatuksesta totaalisesti kannattamattoman ainakin täällä Metsä-Suomessa. Lapista en puhu.

    Näätä 15.10.2016, 20:34

    MaalaisSeppo: ”Mikähän logiikka tässäkin on?”

    Sijoittaja on sijoittanut 100.000 euroa omaa pääomaa sijoitusasuntoon ja saa siitä kuukaudessa 420 euroa vuokraa vastikkeiden jälkeen. Asuntojen hinnat nousevat, mutta vuokrataso pysyy ennallaan. Asunnon arvo on jatkossa 150.000 euroa ja vuokratuotto edelleen 420 euroa/kk.

    Sijoittajalla on tuhat kpl osakkeita arvoltaan 100 euroa/kpl ja hän saa vuosittain 5 euroa/kpl osinkoa. Yhtiön tuloskunto ja osingonmaksukyky pysyy ennallaan, mutta yhtiön osakkeen arvo nousee 150 euroon/kpl.

    Sijoittajalla on 100 hehtaaria metsää, jonka maapohjan arvo on 1000 euroa/ha, pitkälle aikavälille on arvioitu saavan 5 % tuoton. Maapohjan arvo nousee 1500 euroon/ha puun hinnan ja hoitotoimenpiteiden kustannusten pysyessä ennallaan.

    Mitä ajatuksia edellä mainitut skenaariot herättävät?

    Timppa 15.10.2016, 20:51

    En tuota Näädän kysymystä kylläkään ymmärtänyt. Vähän kuitenkin täsmennystä.

    Asunnon arvo voi nousta. Totta. Tai sitten ei. Tuleekin suuri putki- ja julkisivuremontti. Niiden kustannukset ovat vaikka 30-40% arvosta. Ne on sinun sijoitettava. Bisnes romahtaa heti.

    Ostitkin osakkeita, joiden arvo putoaakin vaikka 50 % ja osinko vain 20 %. Siis osinkotuottoprosentti kasvaa. Oliko hyvä bisnes?

    Entä metsä? En kyllä ymmärrä, että metsäsijoitukselle kävisi noin karmeasti, jos olen huolehtinut metsästäni kunnollisen omistajan tavoin ja tietysti vakuuttanut sen.

    Puuki 15.10.2016, 21:13

    Luontaisen uudistamisen + täydennysistutuksen yhdistelmä tuli parilla kuviolla n. 750 €/ha halvemmaksi, kuin olisi laikkumätästys+ istutus-ketjulla tullut. Viive oli 3 vuotta.
    Nopeampikasvuiset taimet kasvaisi n. 15 +3 v. ennemmin päätehakkuuikään.(= sama kuutiotilavuus)
    Jos lasketaan 3,5 % korolla, niin 70 vuoden kiertoajalla (luont.), 5,5 m³/ha/ vuosi keskikasvulla, nykyisillä puun hinnoilla ja ottamalla huomioon myös 2 eri harvennuksen ja päätehakkuun korkotuottojen erot, tulisi luont. vaihtoehto n. 650 €/ha tuottavammaksi kuin istutusvaihtoehto.

    OMT-maisemat kannattaa melkein aina istuttaa jo niiden luont. uudistamisen hankaluuden takia (pl. hyvät aliskasvoskuusikot koivikoissa). Hyvä kasvu lisää istutusketjun kannattavuutta suhteessa luontaiseen uudist. muutenkin.

    Lähinnä kuitupuun heikko hintakehitys suhteessa kallistuneisiin kuluihin on lisännyt tarvetta suunnitella uudistusketjutkin entistä tarkemmin .

    Gla 16.10.2016, 07:52

    RR: ”Rehellisen tutkimuksen tarkoitus on tietysti etsiä totuutta. Tulokset sitten ovat mitä ovat. Mikä tässä sinua Gla nyt häiritsee.”

    Se, että puhut tutkimuksesta, vaikka kyse on laskennasta, jossa lähtöarvoja voi vaihtaa kuten sukkia. Lisäksi kuten useiden vuosien ajan olen yritänyt sinulle sanoa, kyseisessä laskelmassa ei ollut edes tarkoitus verrata eri kasvatustapojen kannattavuutta. Tarkoitus oli testata työkalua, jolla tällaista laskentaa voi tehdä. Näin ainakin, jos lehtitiedon perusteella voi laskennan tekijää uskoa.

    RR: ”Siihen ei edes tutkijan taloustaitoja tarvita ymmärtääkseen, että uudistamisen kustannukset ovat jaksollisen metsänkasvatuksen se kuuluisa kantapää.”

    Ei niin, mutta ei keinollinen uudistamisen ole yhtään sen erikoisempi akilleen kantapää kuin luontainenkaan uudistaminen. Siksi minusta on täysin tarpeetonta korostaa vain keinollisen uudistamisen ongelmia. Toki menetelmää vaihtamalla tietyt ongelmat poistuu tai vähenee, mutta tilalle tulee pussillinen uusia.

    Gla 16.10.2016, 07:57

    Vaihtoehtoinen sijoituskohde voi olla aika teoreetinen käsite monille toimijoille. Ei tietenkään sinulle Näätä, joka hallitset kaikki sijoitusmuodot. Mutta itse en esimerkiksi ole yhtään kiinnostunut osakkeista, joten niiden tuoton ja riskin suhdetta varsinkaan eri ajanjaksoina ei löydy mistään tilastoista tai muistakaan keskiarvoista. Sen verran usein olen pankin sijoitusneuvojankin pöydän ääressä istunut, etten anna tällaisen tehdä päätöksiä minun rahojeni käytöstä. Toki tämä esittelee vain vaihtoehtoja, mutta jos itsellä ei ole asiasta näkemystä, käytännössä päätös on sijoitusneuvojan tekemä. Sama pätee rahastoihin, jotka ovat kyseisen pankin tuotteita.

    Entä jos uudistamisen yhteydessä on odotettavissa hankaluuksia esim. heinäyksen muodossa, onko tilan myynti tällöin vaihtoehto? Minusta se on vaihtoehto vain harvoin, metsää ei myydä ja osteta kuten osakkeita. Otetaan esimerkiksi mainitsemasi 100 ha tila. Tehdään sinne 5 ha aukko. Harkitsetko tilan myyntia heinäämisriskin takia? Et tietenkään, vaan joko hammasta purren heinäät muutaman vuoden tuota 5 ha taimikkoa tai sitten hyväksyt hiukan hitaammin kasvavan ja aukkoisen puuston synnyn kuviolle. Vaihtoehtoja on muitakin, esim. työläyden suhteen heinäämiseen verrattavan vesakon kanssa taistelun.

    MaalaisSeppo 16.10.2016, 09:31

    Näädän esille tuomat seikat herätävät asuntotapauksessa ajatuksen, että on mahtavaa, kun asunnon hinta nousee, vaikka vuokrat eivät nouse. Tämä tilannehan ei ole realistinen, koska alueilla, joissa asuntojen hinta nousee reippaasti myös vuokratuotto nousee vastaavasti. Varmaankin Näätä toimii asuntotapauksessa niin, että siinä asunnossa, jonka arvo markkinoilla kohoaa nopeasti hän tekee vain minimikorjaukset, jos niitäkään ja jos sattuu omistamaan toisen vuokra-asunnon alueella, jossa vuokra on sama, mutta asunnon hinta laskee, huolehtii asunon kunnosta hyvin.

    Otetaan esimerkki metsäpuolelta. Näädällä on kaksi palstaa, joiden puuntuottokyky on sama ja niistä saatavan puun hintakin on sama. Toinen palsta sijaitsee alueella, jossa palstan hinta on jostain syystä lähtenyt reippaaseen nousuun. Toisen palstan hinta pysyy ennallaan. Molempiin hän tekee saman kokoisen aukon ja sitten pyörittelee excel-laskelmiaan ja tulee siihen tulokseen, että markkina-arvoa voimakkaasti nostaneen palstan aukko kannattaa jättää herran huomaan, mutta toisen palstan aukko kannattaa istuttaa. Tällainen ajatus minulle tuli.

    Visakallo 16.10.2016, 10:20

    Niinä reiluna kahdeksana vuotena, mitä olen tällä palstalla ollut, on muutaman nimimerkin (osa samojakin henkilöitä) toimesta käytetty valtava määrä eritasoisia kommentteja ”hakkaa- ja unohda” -metsänhoidon puolesta ja sen hyväksymiseksi lainsäädännössä.
    Pakettia on yleisimmin tarjottu verhottuna ”taloustieteen” käärepaperiin.
    Onpa kääreenä joskus ollut myös biologia ja jopa luonnonsuojelu.
    Tällainen toiminta on siinä mielessä lapsellista, että näistä paketeista näkyy läpi.
    Eikö olisi reilumpaa meidän jokaisen kertoa omat tarkoitusperämme aivan suoraan sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat?

    Näätä 16.10.2016, 10:32

    Onko joku sinisilmäisesti sitä mieltä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan kehitys ei tarvitse seurata toisiaan niin kauan kuin metsänomistajan pääsääntöinen tulonlähde on puun myynti? Jos metsätilojen hinnat nousevat puun hinnan pysyessä samassa tasossa on sijoittajalla joku seuraavista ajatuksista ostaessaan metsää markkinahintaan: a) hän ennustaa jatkossa puunhinnan kehityksen olevan suurempi b) hän hyväksyy pienemmän tuoton sijoitetulle pääomalle c) hänellä on aikaisempaa kustannustehokkaammat metsänhoitotavat. Vaihtoehto a on spekulointia ja sitähän palstalaisten mukaan metsän osalta ei haluta tehdä. Vaihtoehto c ei ole ainakaan nykytiedolla realistinen.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 21 22 23 … 25 26 27