› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 20 21 22 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • pihkatappi 15.10.2016, 16:53

    MT-pohjilla luontainen uudistaminen hieman kostealla pohjalla voi onnistua tosi hyvin ja tuossa kun säästää perustamiskustannukset, niin onhan se sitten ainoat kustannukset maapohjan arvo ja pari raivaus kertaa.

    Olen tehnyt kolme puukauppaa tänä vuonna, yhdessä tulee ensiharvennus pystykarsittuun metsään. Siinä on toissa vuoden kemerat saatu pystykarsintaan ja nyt kemera rahoja tulee sekä harvennukseen että pien puun keruuseen. Lannoitan kuvion ensi kesänä ilman kemeroita. Kuvio on Etelä-Pohjalaista kangasta. Itse kun tekee kaikki, niin säästää ja oma työpanos kasvaa korkoa.

    Toinen puukauppa on pystykauppa, avohakkuu VT-männikössä, jossa tulee äestys ja samassa yhteydessä kylvö. Kuvio on Rovaniemellä, joten uudistamis investointi on kaiken järjen mukaan taloudellisesti kannattamaton, mutta aika näyttää, olen niin mielelläni väärässäkin joskus. En tiedä miten tuonne ilman muokkausta olisi taimia tullut, ei ollut oikein merkkejä.

    Kolmas on avohakkuu Rovaniemellä, jossa rehevästä korvesta poistetaan sylintäyteiset kuuset ja koivuja siten että jäljelle jää verhopuusto. Hakkuu tehdään keväällä ja mitään muuta uudistamis toimenpidettä ei tehdä. Uskoisin että tuonne metsä tulee, taimiainesta siellä jonkinverran on. Muokkaaminen ja taimet sekä istuttaminen ovat niin kova hinta, että jos 80 vuoden kiertoajalla saadaan 5000 euroa hakkuutuloja, kannattaa mielestäni kokeilla halvempia ratkaisuja. Rovaniemellä ei paljas rehevä korpi ole niin arvokasta kuin etelässä.

    A.Jalkanen 15.10.2016, 16:57

    Vajaatuottoisuus kielii kyllä osaamattomuudesta tai haluttomuudesta. Käytännössä voi olla kyse vaikkapa siitä, että palstalla on omistaja kaukana tai useita omistajia, jotka eivät pääse sopuun investoinneista. Metsäpalstan myyminenkin voi olla vaikeaa monesta syystä.

    pihkatappi 15.10.2016, 16:59

    Näätä, puhutaan erikseen pellosta ja OMT-metsä kuviosta. Ei peltoa muuteta metsäksi yhtä tuottavasti kuin OMT-metsäkuviolla perustetaan uusi metsä heti. Potifr harrastaa, onko sitä nyt järkevä sekoittaa talous keskusteluun.

    Näätä 15.10.2016, 17:26

    Puun takaa, pitkän aikaa on ollut se tilanne, että maapohjan arvo nousee nopeammin kuin puun arvo. Jos tämä tilanne jatkuu niin pakkohan joskus on tulla vastaan se tilanne, että ei ole kannattavaa istuttaa?

    Kun tuota heinäys-skenariota pyörittelin, niin totta kai tein oletuksia. Jos oletuksena sallitaan, että 20 % taimista kuolee sen takia, että tehdäänkin vain yksi heinäys taimikkovaiheessa, niin minä kyllä hyväksyn menetyksen Toki jos harrastuksena haluaa heinää polkea, on asia täysin toinen.

    Näätä 15.10.2016, 17:33

    pihkatappi: ”Näätä, puhutaan erikseen pellosta ja OMT-metsä kuviosta. Ei peltoa muuteta metsäksi yhtä tuottavasti kuin OMT-metsäkuviolla perustetaan uusi metsä heti.”

    Itse asiassa tästä on oma kohtaista kokemusta. Sukutilalla oli noin 1,5 ha kokoinen peltoala, joka jäi luonnontilaiseen muotoon. Siihen alkoi heinän sekaan pikkuhiljaa muodostua haapaa, koivuja sekä pajuja. Kertaakaan ei alaa heinätty ja nyt on alalla täystiheä koivikko yhden raivauksen jälkeen.

    Jälleen kerran myönnän, istuttamalla oltaisiin saatu muutaman vuoden etumatka.

    Visakallo 15.10.2016, 17:46

    ”Istuttamalla oltaisiin saatu muutaman vuoden etumatka”.
    Jos olet Näätä aivan rehellinen itsellesi, niin todellinen aikaero on 10- 15 vuotta.
    Sen ikäinen hoidettu istutuskoivikko alkaa jo lähestyä ensiharvennusta.

    Reima Ranta 15.10.2016, 18:08

    Rehellisen tutkimuksen tarkoitus on tietysti etsiä totuutta. Tulokset sitten ovat mitä ovat. Mikä tässä sinua Gla nyt häiritsee. En mielestäni ole väittänyt, että ko. tutkimuksen nimenomainen tarkoitus olisi ollut osittaa sitä tai tätä.

    Sen sijaan tulos osoittaa, että vaihtoehtoiset menetelmät ovat varteenotettavia. Aivan varmasti myös ko. tutkimuksen lähtöarvojen mukaisia olosuhteita löytyy.

    Ei kai tällaista laskentaa huvin vuoksi ole tehty ja ilman muuta tutkija on ollut erinomaisen hyvin tietoinen siitä, että älämölö syntyy, jos jatkuva kasvatus vähäkään näyttää taloudellisesti perustellulta.

    Siihen ei edes tutkijan taloustaitoja tarvita ymmärtääkseen, että uudistamisen kustannukset ovat jaksollisen metsänkasvatuksen se kuuluisa kantapää.

    Näätä 15.10.2016, 18:30

    Puun takaa, ei ole pakko uskoa, mutta 10-15 vuotta on ihan yläkanttiin arvioitu. Luontaisen ja istutetun metsän eroavaisuus on hieskoivun määrä, mistä ei tukkia juurikaan synny. Nämä pitääkin ottaa ensimmäisenä pois. Hintaeroa tässä vaiheessa ei juuri ole.

    Visakallo 15.10.2016, 18:57

    Pelto on siinä mielessä helppo, että sen viimeinen sadonkorjuuvuosi on samalla luontaisen uudistumisen aloitusvuosi.
    Useimmiten tämä vuosi on tiedossa.

    jees h-valta 15.10.2016, 19:07

    Näätä kyllä oikeassa. Silloin kun hyödynnetään täysipainoisesti lehtipuuta myös luontaisen ensiharvennus on alle kaksikymppisenä.
    Sitähän itellä juuri otettiin iässä 17-18v. energiapuuhakkuulla pois ja kuusikot alta pääsivät vapaaksi rynnimään. Nyt kun ollaan hädin tuskin kakskymppisessä saisi jo kuusikossa tehdä seuraavan ”enskarin”. Näin se vaan menee ja näissä ei todella ollut lainkaan istutus eikä kylvöalaa. Kaiken extraksi näitä aloja ei edes muokattu. Olin silloin hiukan enemmän ”nuori kapinallinen” ja kielsin jopa muokkauksen vaikka mhy:n toimari vakuutti ettei uudistuksesta ilman mitään tule. Sen alan on vieläpä Metsäkeskuksen kaverikin tarkastanut metsäsuunnitelmaa tehdessään. Ei nähnyt tarpeen edes täydentää istuttamalla.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 20 21 22 … 25 26 27