› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 19 20 21 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 15.10.2016, 14:39

    ”Kukaan ei voi taloudellisesti ajateltuna pitää järkevänä asettaa taimikkoon taimitassuja, merkkikeppejä sekä sen lisäksi toteuttaa heinäystä kahteen kertaan vuoteen. Tämän voin sanoa itsekin jo maalaisjärjellä ilman mitään laskelmaa :)”.
    Näätä

    Kerotko Näätä meille oman taloudellisemman vaihtoehdon hyvin rehevän maan uudistamiseen?

    Näätä 15.10.2016, 15:10

    Puun takaa: Kerotko Näätä meille oman taloudellisemman vaihtoehdon hyvin rehevän maan uudistamiseen?

    Vastaus riippuu muutamasta tekijästä sekä laskentakorosta.

    Metsätilojen osalta usein omistaja vaihtuu ja edellisen omistajan tekemät päätökset vaikuttavat pitkälti seuraajan tekemisiin. Jos siis tässäkin tapauksessa on edeltäjä kasvattanut metsää nykyisten metsäsuositusten mukaisesti saavuttaen alaharvennuksilla 04 luokan metsäkuvion missä suhteellinen arvokasvu on pieni, on ainoa vaihtoehto päätehakkuu. Sitten tuleekin vastaan kysymys laskentakorosta ja tuottovaatimuksesta. Uudistaako metsä ja miten vai myydäkö se pois ja sijoittaa varat johonkin muuhun.

    Itse jos saisin vaikuttaa niin viimeinen harvennus olisi laajempi yläharvennus, jonka seurauksena näen, että mahdollistaako maaperä luontaisen uudistumisen. Tässä esimerkissä oltiin pakon sanelemana päätehakkuussa ja oletetaan että päädytään metsäpohjan säilyttämiseen eikä varojen sijoittamiseen arvopapereihin tai asuntoihin. Koska kyseessä on rehevä maapohja, on pienellä korkokannalla istuttaminen järkevää. Jos kyseessä olisi karumpi kasvupaikka, tulisi vaihtoehtoina maaperän myyminen tai luontainen uudistaminen.

    Tässä nyt oli monta muuttujaa, mitkä liittyvät korkokantaan ja tuottovaatimukseen. Tuossa heinäyskommentissani lähinnä tarkoitin sitä, että sen sijaan että asetetaan taimitassuja, merkkikeppejä ja tehdään useampi heinäys, voitaisiin hyväksyä osan taimien tuhoutuminen ja vaikka hieskoivikon luontainen syntyminen näille kohtaa.

    MaalaisSeppo 15.10.2016, 15:49

    Jos rehevällä kasvupaikalla ei ole valmis heinäämään taimikkoa 2 kertaa vuodessa, niin ei kannata istuttaakkaan.

    Yrityspuolella yrityksillä on yleensä ajatuksena toimia omalla alallaan, ja käyttää tuloja uusinvestoihin sekä yrityksen kehittämiseen. Yritys, joka lähtee rönsyilemään sinne tänne on pian entinen. Metsäpuolella joillekin on vaikeaa sijoittaa osa puutuloista hoitotoimiin.

    Visakallo 15.10.2016, 15:53

    Näätä ohitti suoran ja selkeän kysymyksen.
    Meistä varmasti lähes jokainen tietää, ettei hyvin rehevä maa uudistu edes hieskoivulle välttämättä kymmeniin vuosiin.
    Tilanne olisi silloin järjetön kaikilla käytetyillä laskentakoroilla.
    Hyvin rehevän maan uudistamiseen kannatta uhrata rahaa enemmän, sillä puun kasvunopeus ja kuutiotuotto ovat niin suuria, että uudistaminen muuttuu kannattavaksi myös kohtuullisella korkotasolla.
    Vuodesta toiseen täällä tarjotaan pohjoisten ja karujen maiden tuskastuneiden omistajien ”taloudellisia neuvoja”.
    Eikö mieluummin keskusteltaisi ihan oikeista asoista, eikä kiemurreltaisi. Siihen kun alkaa jo kyllästyä.

    Näätä 15.10.2016, 16:02

    Puun takaa, sinun tehtävänantosi ei ollut tarpeeksi selkeä. Määrittele ensin se, että onko maapohja paljas avohakkuun jäljiltä ja mikä on markkina-arvo maapohjalle. Juuri ilmaisin, että jos on päädytty pitämään maapohja ja se on paljas, on rehevillä mailla alhaisilla koroilla järkevä investoida istutukseen. Karuilla maapohjilla istutus ei ole taloudellisesti järkevää.

    Laitoin hiljattain kuvapalstalle kuvan noin 8 ha alueesta, joka on Etelä-Suomessa MT-pohjaa. Kuviolle ei ole istutettu puun puuta. Mitä mieltä olet Puun takaa tästä?

    pihkatappi 15.10.2016, 16:30

    Potifar oli istuttanut pellolle puita, siinä on sitten puuhaa kuusentaimien kanssa. Miten tuota omaa heinäystyötä kustannuksiksi laskee, olisiko 10 euroa tunissa tuosta vähintäänkin tympeästä hommasta sopiva. Pari vuotta kun heinää 2 kertaa vuodessa on uudistamiskustannukset yli tuplaantuneet. Mahdotonta sanoa, olisiko pelkkä kyntö tuonut hieskoivikon tuonne ja minkälaatuiseksi se kyseisellä paikkakunnalla voisi kehittyä.

    Hyvällä lämpösumma-alueella ja hyvällä pohjalla omatoiminen metsänomistaja pärjää kuusten kanssa varmasti, eli sijoitus kasvaa korkoa. Ja vielä varmemmin kannattaa mätästää ja istuttaa heti kuusille, kun ollaan OMT-pohjalla kunnon metsästä aukko hakattu. Siinä ei ole hyvän lämpösumma alueen tervepohjaiselle kuviolla edes järkevää vaihtoehtoa, tuotto kiertoajalla tehdyille investoille on yli 5%. Kannattaako metsätaloudessa tällaiset investoinnit jättää tekemättä? Riippuu osin maapohjan hinnasta, minusta se maapohjan hinta on OMT:llä noin 1000 euroa ja investointi kannattaa, kun muulla tavoin on riski että 1000 euron pohja ei tuota kuin pari prosenttia, eli isäntä repii seteleitä.

    Näätä 15.10.2016, 16:40

    pihkatappi, jokaisella lienee oma tuntihinta. Tuo 10 €/h tunti kuulostaa siltä, että useimman meistä kannattaa keskittyä leipätyöhönsä ja antaa ulkopuolisten hoitaa taimikon hoito. Tuossa esimerkissä ei ollut pelkkä heinäys kaksi kertaa vuodessa. Pitää laskea myös aika pahvien haulle ja asettelulle sekä pajukeppien maalauksille ja asettelulle. Mitä jos ilman näitä taimien kuolleisuus olisikin 20 % ja niiden tilalle aikanaan tulisi hieskoivikko minkä voi poistaa ensiharvennuksessa? Tai oletetaan, ettei hieskoivua tai muuta taimiainesta synny yhtään. Vieläkö kuulostaa kannattavalta kaikki toimenpiteet?

    A.Jalkanen 15.10.2016, 16:41

    Suurin osa meistä metsänomistajista varmasti soveltaa ainakin alkeellista talousajattelua, vaikka ei tee asiasta laskelmia. Esimerkiksi uudistamisaika ja -menetelmä osataan valita ottaen huomioon arvokasvu ja kasvupaikan rehevyys.

    Metsänkasvatukseen sisältyy niin paljon oletuksia tulevaisuudesta, että ennustaminen on joka tapauksessa (vaikka olisi hyvät laskentaohjelmat) summittaista ja hyvään tulokseen voidaan päätyä erilaisilla kasvatusohjelmilla. Suurin osa metsänomistajista lienee ainakin jossain määrin monitavoitteisia, eli huomioivat muitakin tavoitteita kuin puuntuotannon tai taloustuloksen maksimoinnin. Optimiratkaisuun kunkin kohdalla vaikuttaa lisäksi suhtautuminen riskeihin eli todennäköisyys sille että haluttu tulevaisuudenkuva ei toteudukaan. Esimerkiksi joku voi haluta uudistaa ”varman päälle” eli sijoittaa uudistamiseen vähän enemmän, koska jälkikäteen paikkailu on kallista ja työlästä, tai metsän uudistaminen on kunnia-asia.

    Jatkuvan kasvatuksen talouden ennustaminen on vieläkin vaikeampaa kuin tasaikäistaloudessa, joten yleispäteviä neuvoja on vaikeaa antaa. Paitsi yksi: jos eri-ikäisrakenne on metsikössä valmiiksi olemassa, sitä voi joissain tapauksissa kannattaa ylläpitää.

    Näätä 15.10.2016, 16:49

    A.Jalkanen, voin samaistua kirjoittamaasi suurelta osin, mutta mikä sitten selittää sen että teillä ajaessaan tai ”Lukijoiden kuvat” -palstaa selatessa näkyy vajaatuottoisen metsän näkymiä? Tiedostaako suurin osa metsänomistajista sen, että myymällä metsäpohjan ja sijoittamalla rahat muualle, saavuttaisivat he paremman tuoton pääomalleen pienemmällä riskillä?

    Visakallo 15.10.2016, 16:52

    Näätä pystyy kyllä ilman sen tarkempia lähtötietoja sanomaan toisten metsänuudistamisen kannattamattomaksi, mutta vaihtoehtoa kysyttäessä pitääkin tarkat perusteet olla käytettävissä.
    En viitsi sanoa, mitä tällaisesta ajattelen.

    Mitä tekemistä Etelä-Suomen MT-pohjalla on hyvin rehevän OMT-pohjan kanssa?
    Lähes jokainen meistä tietää, että tietyissä oloissa MT-pohjallekin voi syntyä luontainen taimikko, ainakin kun koronlasku pysäytetään vaikkapa 10-15 vuodeksi.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 19 20 21 … 25 26 27