› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 18 19 20 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Näätä 15.10.2016, 08:09

    Gla, johan tässäkin ketjussa on kirjoittajat tuoneet esille, että metsä tuottaa mielihyvää metsän hoidon ja ekosysteemipalveluiden myötä eikä talousnäkökulma näyttele tärkeintä roolia. Osa kirjoittajista on myös todennut, että ei erityisemmin tee vaihtoehtoista kustannusvertailua vaan ratkaisut perustuvat maalaisjärkeen. Jokaiselle sallittakoon arvovalinnat omassa metsässään. Mutta kun eräät nimimerkit puhuvat taloudellisuudesta, on vastaanotto hyvin kriittinen.

    Huomatakseen edellä mainittu, ei tarvitse kuin lähteä ajelemaan ympäri Suomea. On metsiä, joissa hoitotoimenpiteet on unohdettu totaalisesti, on metsiä joissa suhteellinen arvokasvu on mitätön jne. Tällöin puuttuu joko tietämys tai halu toimia taloudellisesti järkevästi.

    Suomenkielistä metsäsijoituskirjallisuutta, jossa käsitellään taloudellista näkökulmaa, on erittäin vähän. Ne kirjat, jotka mainostavat talousnäkökulmilla, ovat vain pintaraapaisuja asiaan.

    Jätkä 15.10.2016, 08:56

    Onhan hienoa ”Pekuloora” talouslaskelmilla ja teorioilla, jolle ei kuitenkaan löydy todellista pohjaa, kuin satunnaisissa pienissä kuvioissa.
    Jos ja kun täällä joku neropatti on muka keksinyt mullistavan uudistusaikataulun, kieltää varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen muka menneisyyden menetelminä ja tekee ensiharvennuksen sijasta päätehakkuun, niin voi vain todeta, että ”Metsämessias” on syntynyt!
    Kun aletaan taskulaskimen kanssa käsittelemään metsää muulloin kuin tilakaupan yhteydessä, niin jokaiseen lauseeseen pitää asettaa sana JOS.

    Kyllä metsäalakin kehittyy ja siihen on tullut monissa paikoissa ihan käypäinen yläharvennus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä harsinnan, poiminnan, eikä jatkuvan kasvatuksen kanssa.

    Näätä 15.10.2016, 09:41

    Jätkä, mistä nyt oikein puhut? Onko tässä ketjussa kielletty taimikonhoito tai kannustettu päätehakkuuseen ensiharvennuksen sijasta? Tuskin kukaan on sekoittanut myöskään yläharvennusta harsintaan tai jatkuvaan kasvatukseen.

    Visakallo 15.10.2016, 12:48

    Nämä pari nimimerkkiä tuovat täällä toistuvasti esiin tätä ”taloudellista näkökulmaa” metsänhoitoon, mutta jättävät jostain syystä kertomatta mitä se käytännössä olisi.
    Olen voinut koko ikäni seurata lähes vierestä mm. yhden suuren metsäyhtiön omien metsiensä hoitoa.
    Uskon, että heillä on koko sen ajan ollut käytettävissään erittäin hyvä talousosaaminen.
    Jostain kumman syystä heidän metsänhoitonsa, – kuten ei minunkaan, poikkea yleisistä metsänhoitometodeista.

    Jätkä 15.10.2016, 13:01

    Jätkä, mistä nyt oikein puhut? Onko tässä ketjussa kielletty taimikonhoito tai kannustettu päätehakkuuseen ensiharvennuksen sijasta? Tuskin kukaan on sekoittanut myöskään yläharvennusta harsintaan tai jatkuvaan kasvatukseen.

    Lähetetty: 3 h, 14 min sitten
    Lähettäjä: Näätä

    Et ole näköjään lukenut kaikkia ”viisauksia”, mitä palstalle on tulostettu.

    Näätä 15.10.2016, 13:46

    Puun takaa, olen yrittänyt tuoda keskustelussa esille ajattelutapaa, että investointia tehdessä tulee olla aina vaihtoehtotarkastelu. Euron voi käyttää monella tapaa ja talousnäkökulmasta se euro pitää sijoittaa siihen, missä se tuottaa parhaiten riskit huomioiden. Toisekseen olen itse yrittänyt nostaa esille keskustelua tuottovaatimuksesta. Jos korko ajatellaan nollaksi, jokainen metsäsijoitus on kannattava, mutta tällöin metsänomistaja huijaa itseään. Tältä palstalta puuttuu keskusteluosio, minkä teema on metsäsijoittaminen, puuntuottaminen tai mitä termiä käyttääkään. Olen erittäin mielelläni valmis jakamaan ajatuksiani metsänhoidon näkökulmistani sekä kestän kyllä perusteltua kritiikkiä. Toivon vaan että kritiikki perustuu laskelmiin ja todisteisiin eikä mutu-tuntumaan. Tämä ketju ei ole oikea paikka niiden esille tuomiseen (on muutenkin keskustelu rönsyillyt aloituksesta).

    Jätkä, olen lukenut ja ollut osallisena palstan kirjoittelussa muutaman kuukauden joten valitettavasti en tiedä mistä puhut. En ole vanhoja ketjuja lukenut, mutta harmikseni aktiivisena ei ole yhtään ketjua missä käytäisiin keskustelua metsäpalstojen hintatasosta, metsänhoidon vaihtoehdoista huomioiden kokonaiskustannukset yms.

    Puuki 15.10.2016, 14:13

    Olen muutamissa aiemmissa ketjuissa kirjoittanut mm. kiertoajan kokonaiskustannusten laskennasta erilaisilla kasvupaikoilla.

    Periaatteessa jokaiselle kasvupaikalle voi laskea melko helposti
    ohjeellisen optimikasvatusvaihtoehdon, jota voi käyttää apuna
    uudistusketjun valinnassa, kun ottaa huomioon reunaehdot.
    Olen niitä itsekin laskeskellut ensimmäisen kerran jo vuosia sitten.

    Luke:ssa taisi olla tutkimus tulossa, jossa on aiheena juuri
    (kannattavuusnäkökulman kanssa) uudistusketjujen valinta eri alueilla.

    Visakallo 15.10.2016, 14:17

    Jos Näätä haluaa kertoa vaihtoehtonsa metsänhoitoon, niin mikä sitä estää?
    Ei se voi jostain keskusteluketjusta kiinni olla.
    Niitä tulee ja menee jatkuvasti.
    Jos on varaa arvostella toisten metsänhoitoa, on silloin oltava varaa tuoda omatkin vaihtoehdot esille.
    Vain sillä tavalla voi saada omalle asialleen arvostusta, ei muuten.

    Näätä 15.10.2016, 14:26

    Puun takaa: Jos Näätä haluaa kertoa vaihtoehtonsa metsänhoitoon, niin mikä sitä estää?

    Toin juuri mielipiteeni esille Metsänhoito -palstan ”Hetki heinäykseen” -ketjuun. Kukaan ei voi taloudellisesti ajateltuna pitää järkevänä asettaa taimikkoon taimitassuja, merkkikeppejä sekä sen lisäksi toteuttaa heinäystä kahteen kertaan vuoteen. Tämän voin sanoa itsekin jo maalaisjärjellä ilman mitään laskelmaa :).

    Näätä 15.10.2016, 14:34

    puuki: Olen muutamissa aiemmissa ketjuissa kirjoittanut mm. kiertoajan kokonaiskustannusten laskennasta erilaisilla kasvupaikoilla

    Toivottavasti tuot jatkossakin näitä ajatuksia esille. Nyt puhutaan oleellisesta asiasta.

    Kiertoaika tuo mielenkiintoisia ominaisuuksia metsäsijoittamiseen. Kiertoaikaan liittyy oleellisesti myös harvennusten lukumäärä. Useammalla harvennuksella saadaan suurin vuotuinen puuntuotos. Lisäksi pienellä laskentakorolla useampi harvennus on kannattavin. Mutta tilanne muuttuukin siinä kun laskentakorkoa nostetaan, yhtä äkkiä vaihtoehto, missä harvennusten määrä ja puuntuotos on pienin, onkin kannattavin…

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 18 19 20 … 25 26 27