Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • Metsuri motokuski

    Oli taas piiiitkä juna menossa Äänekoskelle päin. Kyydissä oli venäläistä koivua. Oli suoraa ja määrämittaista. Täällä päin on metsäautoteilla kaksi vuota vanhoja koivukasoja, jotka eivät kelpaa kenellekkään. Se siitä koivusta.

    MaalaisSeppo

    Jokainen saa tietysti valita oman metsäomaisuuden hoitomittarinsa miten haluaa. On myös hyvä, että tuo niihin liittyviä näkemyksiä esiin täällä.

    Talouspainotteiset näkemykset ovat olleet hyvin perusteltuja ja ei niitä sen kummemmin ole syytä kritisoida.

    Luonto- ym. elämyksiä saa tietysti muidenkin metsistä ilmaiseksi. Ei kuitenkaan omien toimenpiteiden palautetta. Omassa metsässä huomaa kättensä työn jäljen niin hyvässä kuin pahassakin. Palautettahan ihminen myös kaipaa.

    Eikös se Juicekin laula, että elämän tarkoitus on ikävän karkoitus.

    Visakallo

    ”Mänty lähtee erinomaisen hyvin siemenestä ja näin saadaan laadukkaampi puusto hyvin hyvin pienellä viiveellä, usein myös luontaisesti. Pitää ymmärtää seurata siemenvuosia, eikä toimia idioottimaisesti (kaavamaisesti) olosuhteista piittaamatta”.
    Lähettäjä: Reima Ranta

    En ole varma, pilaileeko Reima meille, vai onko hän vain hieman kokematon metsän uudistamisesta.
    Eihän männyn hyvä siemenvuosi ole noin vain ennustettavissa, ja vähemmänkin kokenut tietää, ettei suuri siemenmäärä takaa hyvää uudistumista, sillä usein runsaana käpyvuonna siementen itävyys voi ollakin todella heikko.
    Tämän lisäksi on otettava huomioon, ettei siementävät männyt välttämättä ole perintötekijöiltään lähellekään parhaita mahdollisia.
    Laadukasta sekä jalostettua siementä on saatavissa, joten männiköt kannatta kylvää niillä.
    Tulokset laadukkaan siemenen käytöstä ovat täysin kiistattomat.

    Reima Ranta

    Monenko tuhannen hehtaarin omakohtainen kokemus sinulla on männyn uudistamisesta Puun takaa? Se on varma, että ellei ole käpyjä, ei tule siementäkään. Poikkeuksia tietysti aina on, esim. Pohjois-Suomessa liian vähäinen lämpösumma jne. Tartut nyt kuitenkin lähinnä lillukanvarsiin.

    Minä suhtaudun varauksella jalostukseen, vaikka olen toki käyttänyt. Luonto on viisas. Riski ja tuotto tahtovat kulkea käsi kädessä, enkä edes halua tuottaa mitään höttöpuuta. Tänäänkin laitoin nuotioon tuota höttösahatavaraa tuolla merenrannalla timpratessani. Kunnollista painekyllästettyä tavaraakaan ei tahdo saada mistään.

    Visakallo

    Kuten Reima itsekin totesit, kauppaa tehdään kuitenkin juuri sillä ns. höttöpuulla.
    Jalostettu siemen ei tuota huonolaatuista puuta, vaan juuri sitä puuta, mitä jalostukseen eniten halutaan.
    Puulla kun ei ole hintaa, jos sitä ei joku halua jalostaa.

    MJO

    Luontainsen männyn uudistamisen onnistumisen varmistaminen vaatii maanmuokkauksen. Tällöin hintaero kylvöön verrattuna jää melko pieneksi. Lisäksi myrskytuhot ovat melko yleisiä siemenpuuhakkuissa.

    A.Jalkanen

    Männyn hyvä siemensato ennustetaan 1, jopa 2 vuotta etukäteen kukinnan onnistumisesta. Tähän ajankohtaan voi suunnitella siemenpuuhakkuun. Maanmuokkauksen tarkasta ajoittamisesta kirjoitti juuri äskettäin Matti Kärkkäinen Metsälehden kolumnissa: muokattu maa ei ole pitkään taimettumiskuntoinen. (Aivan ohutkunttaisimpia mäntymaita ei tarvitse muokata, uudistamiskuluja säästyy…)

    Visakallo

    Reimalle totean vielä, että olen ehkä edelläkävijöiden joukossa, mutta minun jalostusalkuperää olevat, kaikkia kolmea pääpuulajia edustavat tukkimetsät puhuvat kiistattomasti hyvien alkuperien ja siemenjalostuksen puolesta.
    Pyydän anteeksi, jos kylmät tosiasiat ja omakohtaiset ja omalla kustannusvastuulla hankitut kokemukset tekevät minusta joskus hieman kulmikkaan keskustelijan.

    Gla

    RR: ”Gla ymmärsi varmaankin mihin kuusen istutuksella viittasin.”

    Kyllä ymmärsin, olethan hokenut tuon aihepiirin asioita tällä palstalla vuosikaudet kahdella eri allekirjoituksella. Kun nyt vielä erikseen mainitsit dogmin vastaisten tulosten johtavan selittelyyn vääristä lähtöarvoista, käsitykseni asiasta vain vahvistui. Edelleenkään ko. laskelman tarkoituksena ei ollut ainakaan laskelman tekijän mielestä osoittaa tietyn menetelmän kannattavuutta, mutta sehän ei sinun totuuteen mahdu.

    Gla

    Näätä: ”Jos muut eivät ajattele asiaa talousnäkökulma edellä, niin miksi sitä ei jollekin sallita?”

    Miksi jossittelet asialla, jota ei ole olemassa?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 267)