Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • Gla

    RR: ”En tietenkään tarkoita, etteikö kuusen istuttaminen ole hyvinkin perusteltua otollisissa olosuhteissa. Mikään yleispätevä neuvo se kuitenkaan ole, kuten yksinkertauistettu esimerkki osoittaa.”

    Kerrotko vielä, missä kuusen istutusta pidetään yleispätevänä neuvona vuonna 2016? Oletko luonut mielikuvituksessasi mörön, jota vastaan käyt täällä taistelua?

    jees h-valta

    Onhan Reima kieltämättä oikeassa juuri tuossa istutuksen eläissään realisointimahdollisuudesta. Sitähän tässä on itekkin tullut täällä kummasteltua kuinka auvoista tuo uudistamiseen investointi on näillä plastoilla ollut. Siihen on sitten sepitetty jos mitä velvollisuus yms. lääppää. Itse olen sitä ihmettä yrittelemässä jossa istutusinvestointi itse myös realisoidaan uudelleen valuutaksi. Mistään rikastumisesta ei kuitenkaan tarvitse haaveilla koska metsäteollisuus on jo aikaa, vuosikymmeniä sitten osannut laskea kuinka paljon he alkutuottajalle ovat puunkasvatuksesta valmiit suosilla maksamaan. Ja se on se euron/vuosi kasvatuspalkkio. Siitä ei voi kiriä kuin yllättämällä normia kovemmalla kasvatustahdilla. Ja siihen pyrin hybridihaavan kasvatuksella. Jos vielä saisi geenimuunneltua kohtsillään se voisi jopa parantaa sitä ansaintamahdollisuutta.

    MaalaisSeppo

    Minkä ikäisenä jesse aiot lopettaa istukset, että ehdit vielä päätehakata metsäsi? Vaikea optimointitehtävä edessä.

    Yrityspuolella sellaiset yrittäjät, jotka pitävät yrityksensä hyvässä kunnossa saavat niistä hyvät rahat myydessään sen jatkajalle. Huonossa hapessa olevat yritykset menevät halvalla.

    Itse aion myydä metsäni ostohetkeen verrattuna selvästi paremmassa kunnossa kuin ostaessani. Kuittaan silloin hyvät rahat ja niin myös jatkaja myöhemmin. Siis ns vin-vin tilanne, joka ajattelutapa vie kehitystä eteenpäin.

    kepa

    Vähän samansuuntainen ajatusmaailma MaalaisSepon kans.
    Enempi yrittäjä kuin sijoittaja jolloin arvoa on myös yrityksen hyvässä kunnossa pitämisellä.
    Vierastan ajatusta jossa olisi vain yksi totuus joten hieno homma että Reima hieman kevensi ajatuksiaan.

    pihkatappi

    En tiedä missä määrin Jessellä noita haavikoita jo on, mutta ainakaan minkäänlaista kilpailua ei haapakuidusta ole näköpiirissä tai edes luotettavia markkinoita rannikolla ylipäätään. Nyt kun Husumi ei tee enää paperia vaan pelkkää kartonkia, ei Kaskisissa tehdä haavasta massaa juuri ollenkaan, kartongin valmistuksessa ei käytetä haapaa sisältäviä massoja. Tämä itseäkin hieman tässä energiapuun alennustilassa mietityttää, kun on muutamalla kuviolla melko paljon haapaa hirviltä säästynyt ja johonkinhan niitä pitäisi jatkossa sitten myydä. Metsänomistajan ei kannata hirttäytyä mihinkään tiettyyn tuotantoon, jos sitä haapaa väkisin tulee niin voihan sen kasvatella, mutta että kaikki uudistaisi istuttamalla haapaa, jolle ei ole kuin yksi ostaja koko maassa ja sekin vähentänyt ostojaan. Eikä se ainakaan palstan arvoa nosta, että suurinosa kuvioista on täynnä haavan juurta, joka vitsaus saattaa monen järkevän puuntuottajan mielestä tehdä havupuun kasvattamisesta taloudellisesti kannattamatonta.

    Visakallo

    Oletko (Reima) luonut mielikuvituksessasi mörön, jota vastaan käyt täällä taistelua?
    Lähettäjä: Gla

    Minulla on ollut Reiman suhteen aivan sama ajatus kuin Gla:llakin.

    Olen ollut metsätilayrittäjä neljällä vuosikymmenellä, ja olen ostanut joka hehtaarin.
    Olen mielestäni saanut sijoitukselleni ja työlleni kohtuullisen rahallisen tuloksen, ja metsät ovat edelleen hyvässä tuottokunnossa myös seuraaville sukupolville.
    Kaikessa yrittämisessä on omat ilonsa ja vastoinkäymisensä, mutta eipä tulisi mieleenikään ruveta vaikeuksiani täällä pahemmin valittelemaan.
    Vapaaehtoistahan tämä kuitenkin on, myös Reimalla, – eikös vain?

    Petkeles

    Yks koettaa tuuva mehtätallouteen enemmän sitä tallousnäkökohtoo ja toeset koettaa polttoo viimesettii laskutikkusa. Mehtäommaisuuven arvon kasvattaminen palakkatyö alakupiän tukipylyväänä ee oo temppu eekä mikkään. Eekä myöskään positiivisen mehtätalloustuloksen tekeminen. Piäoman suurin suhteellinen arvonlissäys… se on talloustaetoo.

    jees h-valta

    Pihkatappi voi olla huoleti. En tuputa omaa tuotantosuuntaani kellekkään vaan aivan omin avuin ja omat suunnitteet. Noin 25ha:a Satakunnassa ja lähes joka hehtaari on eri vuosiluokkaa. Tai sanotaan että kahden hehtaarin jaolla tarkennettuna. Siinä ajassa voi tulla paljonkin lisää markkinaa tai hävitä loputkin. Sen olen tiennyt koko ajan ja silti jatkanut. En ole koko metsätalouttani sitonut haapaan eli nk. yhden kortin varaan. Mutta lehtipuuta jatkan ja nyt alkaa ensi keväänä rauduskoivun vuoro. Sitä reilut 2,5ha:a ensalkuun ja aina kun sopivaa maastoa päätehakkuulla sitä tulee lisää. Ainakin seuraavat kymmenen vuotta jos luoja terveyttä suo. Jälleen aivan samalla riskillä kuin haavatkin. Ja aitaamistakin piisaa.

    pihkatappi

    OK, Jees-hvalta, rummutat vain niin paljon sen haavan erinomaisuudesta, kyllähän se helppo alkukasvatus on yksi tärkeä kriteeri puulaji valinnassa. Koivullahan näyttäsi menevän ihan hyvin.

    jees h-valta

    Jos katsellaan viimeisen vuoden juttujani taaksepäin en myönnä rummuttaneeni yhdenkään ”kuusiuskovan” likellekkään haapojen kasvatuksesta. Mutta, kumma kyllä tämä erikoistoiminta ärsyttää vaikka olen tosi matalaa profiilia pitänyt viimeaikoina. Ja jos saan alanysoida vielä hiukan se johtuu hiukan näistä oheisherkistyksistäni joilla horjutan ”perinneuskonnon” suurta kannattajakuntaa. Jossa tulee väistämättä kynnys jossa moni tavallaan peilaa omaa tilannettaan ja joutuu myöntämään sellaista käytöstä jota ei ole tiedostanut.
    Kuten yhtenä tämä kuusen kasvatuksen kritiikittömyys jopa seuraavan sukupolven ylikin. Vaikka tästä suuntauksesta varoitellaan jopa jo tutkijoiden taholta ja tiedetään että lehtipuulle pitäisi alkaa antaa tilaa muussakin kuin vilkkaassa myötäelämisen häpeässä.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 267)