Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • hemputtaja

    ### Siinä voi tietysti argumentit kiusallisesti loppua, jos väittää, että 1+1 ei olekaan 2, vaan 0,75. Seurauksena on pitkä liuta mitä erilaisimpia koottuja selityksiä, joista edellä hyviä esimerkkejä.

    –snip–

    Lähetetty: 07.10.2016
    Lähettäjä: Reima Ranta ###

    Onhan se noinkin, mutta kyllä tavallisen laskuopin mukaa 1+1 = 2. Jos muuta väittää, ei taatusti kannata tehdä metsätalouden laskelmia.

    Metsätalouden laskelmissakin tuo pitää paikkansa, mutta varsinainen tulos voikin sitten olla välillä 0.75 — 2,75. Ns. maalaisjärki huomaa tuon ilman laskelmiakin.

    Näätä

    MaalaisSeppo, tuottovaatimushan ratkaisee miten asiat näkee. Joku on erittäin tyytyväinen 3 % reaalituotosta ja joku taas mielellään myy metsäpohjan 1000 euroa/ha, maksaa tarvittavat verot ja sijoittaa rahat johonkin muuhun. Juuri sen vuoksihan näitä metsätilakauppoja tehdäänkin.

    Paljaan maapohjan ostossa sijoittajalta vaaditaan alussa suuria panostuksia (maapohjan osto ja taimikon perustaminen). Laskelma muuttuukin mielenkiintoiseksi jos maapohjan saa halvemmalla ja pystyy vaikka osittainkin hyödyntämään luonnollista uusimista. Tällöin voidaan hyväksyä sekin, että tulevat hakkuutulot siirtyvät hieman eteenpäin. Itse en pelkkiä taimikoita osta, ellei hinnoittelussa ole todellista virhettä. Taimikot tulevatkin itselle aina muun metsätilakokonaisuuden yhteydessä. Mutta oli kyseessä taimikko tai vanhempi metsä, sijoituksen kannattavuus usein ratkaistaan ostovaiheessa. Metsätilasta maksetun ylihinnan korjaaminen vaatii jo ripauksen hyvää onnea.

    Ajatuksesi maapohjan ostosta ja taimikon perustamisesta sillä ajatuksella, että 15 vuoden päästä pistää tilan lihoiksi, ei ainakaan nykyisessä markkinatilanteessa näytä kannattavalta. Oma kokemukseni on, että tämän ikäisiä taimikoita on myynnissä alle em. esimerkissä käytettyjen osto- ja istutuskustannuksia. Mieluummin siis ostaa taimikko ja myydä sen 15 vuoden päästä pois 02 metsänä. Lainarahan käyttö paljaan maapohjan ostamistilanteessa on myös erittäin riskistä, sillä sinulla ei ole mitään tuloja (pl. mahdollinen kemeratuki), mutta korot juoksevat koko ajan. Tässä tapauksessa veikkaat vahvasti sen puolesta, että 15 päästä taimikon arvo on jotain muuta kuin nykyisessä markkinatilanteessa.

    Mutta annan nyt näiden laskelmien olla, eivät oikein saaneet aikaan keskustelua palstalla…Metsälehden keskusteluforumille kehitysehdotus; tarvittaisiin metsänhoito-, puukauppa ja verotus-, koneet ja laitteet-, metsäpolitiikka-, monikäyttö- ja muuta metsästä -osioiden lisäksi osio metsäsijoittamiselle.

    kepa

    Henkilökohtaisesti en vaan pidä laskelmia jotka perustuvat olettamusiin juurikaan arvossaan. Minulle metsä on yritystoimintaa jossa tulokseen vaikuttaa kaikista merkittävämmin omistajan osaaminen. Enkä puhu nyt pelkästään metsänhoidosta.
    Metsiä ajattelen kokonaisuutena eikä minulle niinkkään merkkaa muutamien hehtaarien uudistamiskustannukset taikka muut kulut.
    Nykysen kemeran aikaan jos teet taimikon perkkaukset ajoissa ei homma ole ikinä ollut niin halpaa ainakaan minun aikana.
    Painotan kassavirtaa joka perustuu siihen että metsissä on kokoajan hakattavaa. Metsien ostoissa pidän huolen siitä että kassavirta pysyy hyvänä. Joka taito on sekin. Vaatii holistista ja loogista pelisilmää joka osittain on luontaista ja jota toki pystyy kehittämään.
    metsän osto hetkellä lasken sijoitetunpääoman noin karkeasti se riittää minulle. Vuosi sitten esim. ostin 150ha metsätilan josta laskin sijoitetullepääomalle tuotoksi n.20%. Kauppa oli varsin kannattava ja olen senkin jälkeen ostanut useamman tilan. Viimeisen puolitoistaviikkoa sitten.
    Kannattavuus tehdään aina ostettaessa.

    pikkutukki

    No Kepa ? Mistä tempaiset laskelmiin tulevat puutavaran hinnat ? Ehkä joutuu edes vähän olettamaan !

    MaalaisSeppo

    Täydentäisin kepan ajatusta, että kannatavuus tehdään ostettaessa niin, että kannattavuuden edellytykset varmistetaan ostettaessa. Jotkut pilaavat kannattavuuden myöhemmin taitamattomuuttaan.

    Kepan paletista puuttui metsätilojen myynti. Jotkut tienaavat ostamalla metsätiloja ja myymällä ne kunnostuksen jälkeen.

    Omana ajatuksenani on pitää metsä hyvässä kasvukunnossa ja huolehtia mm uudistamisesta sekä myydä tila voitolla, kun en enää pysty sitä hoitamaan. Joidenkin ajatuksena on maksimoida hakkuut ja minimoida hoito sekä jättää heikossa hapessa oleva metsä jälkipolvien murheeksi.

    Reima Ranta

    Osalle keskustelijoista on itsestään selvää maksimaaliseen puuntuotantoon tähtäävä metsän uudistamisinvestointi, joka yleensä on istutusinvestointi. Tämä olisikin hyvin perusteltavissa, ellei muita investointimahdollisuuksia olisi. Näinhän lähes olikin 150 vuotta sitten. 1i suuruisella istutusinvestoinnilla saa näin metsätaloudesta onnistuessaan hyvän 1t suuruisen tuoton.

    Osa lähestyykin asiaa toisin. Kannattako kaikkia munia laittaakaan samaan koriin, kun tuototkin syntyvät vasta ei seuraavalle vaan sitä seuraavalle sukupolvelle. Tiedä vaikka olisivat luonnonsuojelijoita ja metsät jätettäisiin luonnontilaan.

    He laittavatkin uudistusinvestointiin vain 0,25i:tä ja loput 0,75i:tä muihin kohteisiin, jotka usein näyttävät samalla riskillä tuottavan jopa selvästi enemmän. (olosuhteista tietysti suuresti riippuen) Nämä muut kohteet ovat yleensä vielä huomattavasti helpommin hallinnoitavissa, muutettavissa rahaksi jne. He ajattelevat saavansa tällä 0,25i:n uudistusinvestoinnilla metsästä esim. 0,7t:tä ja istutusinvestoinnista säästyvällä 0,75i:llä esim. 1,5t:tä. Eli 0,7t + 1,5t = 2,2t.

    Tätä Hemputtaja tarkoitin sillä, että 1+1 = 2 eikä 0,75.

    Joka tätä metsätalouden korko-ongelmaa ei kykene ymmärtämään, on koko lailla pihalla talouden ymmärtämisestä.

    kepa

    No nyt kyllä Reimalta näyttää katoavan suhteellisuuden taju omaan ylivertaisuutensa.
    Talous asiatkin ovat varsin yksinkertaisia niistä vaan tehdään monta kertaa turhan vaikeita. Meistä varmasti itsekukin voi pärjätä monellakin tavalla varsin hyvin.
    Oma keinoni on ollut ymmärtää erottaa varojen ja velkojen ero. Elikkä yksinkertaisuudessaan se että osta varoja ja sitten niiden tuottoilla sitä mitä monet ostavat velalla.

    Rane

    Tjaa,jos Reima olisi niin fiksu kuin luulee olevansa niin silloinhan kannattaisi myydä metsä pois pohjineen ja pistää kaikki i:t niihin paremmin kannattaviin kohteisiin jolloin t:kin kertyisi enemmän.

    A.Jalkanen

    Velkaa kannattaa pitää jos vaihtoehtoisesta sijoituksesta saa paremman tuoton kuin velan pois maksamisesta.

    Reima Ranta

    Älkää nyt pillastuko, jos otan reippaasti kantaa. En tietenkään tarkoita, etteikö kuusen istuttaminen ole hyvinkin perusteltua otollisissa olosuhteissa. Mikään yleispätevä neuvo se kuitenkaan ole, kuten yksinkertauistettu esimerkki osoittaa. Eikö mitalin toisestakin puolesta ole hyvä olla tietoinen.

    Minäkin tiedän Kepa monia, jotka ovat metsätilakaupalla pärjänneet – erinomaisestikin. Epäonnistuneet ovat harvinaisia poikkeuksia.

    Istutusinvestoinnilla rikastuneita tunnen vähemmän. Ainakin se on piiitkä ja kivinen tie.

    Mielenkiintoisia aikoja eletään kertomasi suhteen A. Jalkanen. Aktiivisella toimijalla on ollut erinomaisia mahdollisuuksia. Ei se pelaa joka pelkää.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 267)