Tietysti on kannattavampaa hakata metsä ja jättää uudistustoimet tekemättä kuin laittaa rahaa uudistamiseen.Jokainen mökin ukko ja akka on osannut iteroida sen verran jo vuosikymmeniä sitten.
Teollisuudessa (ja myös maataloudessa) on niin että jos tuotantoon ei investoida niin silloin tuotanto /bisnes aiotaan lopettaa varsin pian.
Elinvoimainen bisnes vaatii koko ajan jotain kehittämistä,mikä maksaa rahaa.
Ihan pörssiyhtiöissäkin on aina valinnan paikka maksetaanko isoja osinkoja vai kenties tingitäänkö osingoista ja satsataan yhtiön kehittämiseen.
Se miksi jotkut neropatit vaativat harjoittamaan metsätaloutta niin kuin sitä oltaisiin lopettamassa johtuu tietysti puun kasvattamiseen kuluvasta ajasta.Puun istuttaja harvoin päätehakkaa sitä metsää.Nelikymppinenkin metsänomistaja on tavallaan lopettelemassa uraansa.
Metsänomistajan tulisi toimia kuin toimitusjohtajan joka tietää että muutaman vuoden päästä firma varmasti vaihtuu mutta siitä huolimatta nykyinen firma on jätettävä huippuiskussa seuraajalle.

Siinä voi tietysti argumentit kiusallisesti loppua, jos väittää, että 1+1 ei olekaan 2, vaan 0,75. Seurauksena on pitkä liuta mitä erilaisimpia koottuja selityksiä, joista edellä hyviä esimerkkejä.

Metsänuudistamiseen on vaihtoehtoja, jopa taloudellisia sellaisia. Puita tulee istutusta huomattavasti halvemmallakin riesaksi asti.

Se joka väittää, että metsää kannatta ostaa, hakata puut ja myydä uudistamattomana eteenpäin, ottaa kantaa asiaa ymmärtämättä tunteella, ei järjellä. Sellaisesta toiminnasta hyötyisi vain verottaja.

Verotuksen siirtymäkaudella sellaiseen toimintaan oli verosäännöksin luotu kaikki edellytykset mitä kuvitella saattaa. Näin ei ole enää.

oksapuu: ”10 000€ (huutokaupassa 12 000€ ) ja vain jos sijainti on ”sopiva” :-)…”

Kiitoksia vastauksesta. Lähdetään tekemään pikaista excel-harjoitusta arvolla 1000 euroa/ha käyttäen perinteistä metsänhoitomallia. Laskelmassa pitää tehdä paljon oletuksia ja ennen kuin niihin puututaan niin ajat ja eurot on arvioitu karkeasti.

Laskelmassa pääomavero on pidetty vakiona (30 %) ja se on huomioitu menoissa/tuloissa. Inflaatio voidaan ajatella maltillisesti olevan 2 %. Maanmuokkaus ja istutus tehdään heti 0 vuotena. Taimikolle tehdään perinteiset hoitotyöt eli heinäys (2.vuosi), varhaisperkaus (7.vuosi) ja taimikon hoito (12. vuosi). Harvennukset tehdään vuosina 35 (750 euroa/ha, veroton hinta 0.vuoden hintatasossa) ja 50 (2500 euroa/ha) sekä päätehakkuu vuonna 70 (17500 euroa/ha). Pari vuotta ennen näitä tehdään ennakkoraivaus. Jäännösarvona päätehakkuun jälkeen on maapohjan arvo, joka on noussut inflaation mukaisesti. Jokaiselle vuodelle on arvioitu muutama euro kuluja, jotka aiheutuu vakuutus-, mhy-maksuista jne.

–> Sisäinen korko näillä oletuksilla on noin 4,7 % eli sillä NNA on nolla euroa. Miltä tuotto kuulostaa huomioiden inflaatio ja se, että laskelmassa ei merkittäviä riskejä ole otettu huomioon? Tässä esimerkissä tila ja sen hinta on pienet, mutta mitä jos joudutaan käyttämään lainarahaa?

kepa: No ainakin näätä vois olla laskelmissa rehellinen.

Mielenkiintoista, että kun palstalla yrittää esittää ajatuksia ja herättää keskustelua laskelmien kautta niin ensimmäisenä aina puututaan niihin lähtöarvoihin eikä itse periaatteeseen. Metsän kiertoaika on niin pitkä ja kukaan meistä ei osaa ennustaa puun kasvunopeutta, hintatasoa, verotusta, inflaatiota jne. Siksi laskelmat aina perustuvat oletuksiin. Kun investoinnin kannattavuutta lasketaan, tulee aina ottaa huomioon riskimarginaalit. Esittämilläsi hakkuuajankohdilla epäilen hieman puunmyyntitulojen suuruuksia, mutta jokainenhan tekee omat olettamuksensa.

Tein laskelmat esittämälläsi muutoksilla. Minkälaisen tuoton sinä sait arvioitua, oletko siihen tyytyväinen?

Miksi kepa lähdet henkilökohtaisuuksiin? Kyllä, minulla on metsätiloja ja myös muuta sijoitusomaisuutta. Kaikkien sijoituspäätösten taustalla on ollut kannattavuuslaskelma, joiden toteutumista seuraan aktiivisesti sijoitusaikana.

Jos sinun lähtötiedot ovat oikein, niin minkälaisiin tuottoihin pääset metsäsijoituksissa?