” RE: Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta
Metsänhoidon kustannukset (ennen muuta työkustannukset) ja kantorahatulot ovat kehittyneet ja kehittyvät hyvin eri tavalla. Metsätalouden kannattavuus on sen vuoksi heikentynyt huomattavasti.”

Totta tietysti on, että palkkataso on noussut ja kantohinnat pysyneet osin ennallaan tai jopa laskeneet. Onko sitten metsätalouden kannattavuus heikentynyt? Ei ainakaan minun mielestäni.

Vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit tuottavat erinomaisesti. Metsäautotieverkosto kaipaa vain vähäistä ylläpitoa verrattuna takavuosien investointeihin. Tämä merkitsee pienempiä infrakustannuksia sekä toiminnan tehostumista, millä katetaan korkeampien palkkojen aiheuttamat kustannuspaineet.

Hiljalleen ollaan päästy eroon harsintakauden vähäpuustoisista metsistä, mikä merkitsee, että entistä pienempi osa hakkuutulosta on käytettävä uudistuskuluihin.

Ja ennen kaikkea. Ollaan opittu kasvattamaan metsiä jalostetusta taimesta lähtien tehokkaasti. Tämä merkitsee kymmenien prosenttien tuotannonlisäystä pienemmällä työmäärällä. Toki homman voi pilata jättämällä tärkeät toimenpiteet ajoissa tekemättä, mutta siitä voi syyttää vain itseään.

Mulla on kyllä ymmärrystä näetten tallousimmeesten pakinoehin. Suomessa ollaan varsinnii mehtätoemihenkilöehin koolutuksessa panostettu enssijasesti teollisuuvelle puun kasvattamisseen kuin metänomistajjiin sijotusneovontaan.
Ite eppäelen että juursyy onnii siinä että meelle tavan tallukoelle oma mehtä ee oo yks mahollinen sijotusmuoto, vuan yks pakollinen sijotusmuoto. Sillon siinä pietään piäommoo sijottuna ja matalalla tuotolla vaekka olis oekeesti tuottavampoo vappaottoo piäommoo likvidimpään muotoon ja toesiin kohteesiin.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsätilojen nimellinen arvonnousu viimeisten 15 vuoden kuluessa on ollut vajaat 4 % vuodessa. Kirjallisuudessa usein esitetään puutuotannon keskimääräiseksi nimelliseksi tuotoksi 3-4 %. Metsänomistaja voisi siis periaatteessa päästä 7-8 % nimellistuottoon. Nykyisellä inflaatiolla voi siis päästä kohtalaisen hyviin reaalituottoihin.

Mutta olen kohtalaisen varma, että pelkällä maalaisjärjellä ei näihin tuottoihin päästä. Jotkut lyövät nämä tuotot taas mennen tullen. Se, että unohdetaan koron vaikutus niin tuloihin että menoihin, selittää hyvin pitkälle sen miksi metsätiloista maksetaan tällä hetkellä huomattaviakin ylihintoja.

### hemputtaja: ”Epäilen, että nämä diskonttaajat ja subventoijat – ja mitä näitä konttaajia nyt onkaan – ovat vieraantuneet todellisuudesta.”

Metsä ei ole teille sijoitus vaan jotain muuta. Ainahan metsällä omilleen pääsee, jos korko lähentelee nollaa. Palstalla puhutaan moteista ja hehtaareista. Usein kehuskellaan paljonko motteja on kuviolta irronnut. Myös puun hintataso aiheuttaa keskustelua, mutta yllättävän vähän keskustelua käydään kannattavuudesta.

Taitaa olla niin, että suomalaiset eivät miellä (vielä) metsää sijoitusmuotona toisin kuin asuntoja, osakkeita ja rahastoja. Mistä luulette tämän johtuvan?
Lähetetty: 1 h, 1 min sitten
Lähettäjä: Näätä ###

Juu’uh ja epäilen edelleen.

Tietenkin itsekukin arvioi tai laskee kannattavuudet omalla tavallaan ja joillekin metsä on yksi hengetön sijoitusmuoto. Parhaimmillaan ostetaan palsta ja pistetään sileäksi, jätetään uudistamatta ja myydään pohja pois, ellei satu soraa irtoamaan.

Oli miten oli, laskennat ja muut konstit ovat vain apukeinoja. Lopuksi täytyy käyttää tervettä maalaisjärkeä eli arvioida onko laskennan tulos riittävän luotettava jne. Metsä ja luonto yleensäkin kun tuppaa sopimaan hiukan huonosti kaiken maailman laskelmiin.

Pikkutukki: ”Sijoitusmuotona metsä hankala , koska tuotetta pitää kytätä ja vaania , että milloin mitäkin tarjolla . Sijoitettavissa oleva rahamäärä ei kohtaa palstan hintaan . Sijoitusta esim. pörssiin harvoin tehdään velkarahalla. Palstan ostoja useinkin rahoitetaan lainalla . Jos itse ostaisin metsää en käyttäisi sanaa sijoitus !”

Oli kyseessä osakkeet, sijoitusasunnot tai metsä, tulee taustatyöt tehdä kunnolla. Tätä voi kutsua sitten kyttäämiseksi tai vaanimiseksi. Sijoitusasunnoissakaan tuottoja ei tule ilman taustalaskelmia. On tiedettävä mm. alueen vuokrataso, tulevat remontit sekä markkinoiden kysyntä (vuokrausaste). Eikä esimerkiksi Fortumin osakettakaan voi ostaa maalaisjärjellä ajatellen, että energiaa tarvitaan aina. Metsän osalta tulee tietää ihan samalla tavalla tulevaisuuden tulot ja menot sekä ajatus niiden ajankohdasta. Sen jälkeen tullaan sitten niihin ”snobbailutermeihin” ja kun se laskelma on valmis huomioidaan riskit. Ei sijoittaminen ole tämän hankalampaa, mutta hämmästyin kuinka tässä ketjussakin useampi on tyrmännyt taloudellisen lähtökohdan.

Ja kyllä pörssiinkin moni sijoittaa velkarahalla. Metsäsijoituksessa velkaraha ohjaa toimenpiteitä vahvasti, koska tasaista kuukausittaista tai vuosittaista kassavirtaa ei tule. Velkarahan käyttäminenkin onkin sitten oma keskustelunsa.