Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • MaalaisSeppo

    Teen juuri energiapuusavottaa yhdellä kuviolla, jonka edellinen omistaja oli jättänyt istuttamatta. Reilun hehtaarin kuvio. Pääosin rauduskoivua, joista suurin osa on mutkaisia ja melko hidaskasvuisia. Omt- pohja. 200 m:n päässä olevalla kuviolla vastaavan ikäiset koivut ovat melkein puolta pidempiä ja suoria. Ehkä siementen alkuperä on vaikuttanut.

    Istutin hakkuualeen koivikkoon kokeeksi samoja kuusentaimia kuin läheseen peltoon 10 vuotta sitten. Koivikkoon istutetut kuuset ovat metrisiä ja pellossa 5 m:n pituisia. Koivikon taimet ovat kuitenkin terhakan näköisiä. Ehkä olisi kannattanut istuttaa koko alue 10 vuotta sitten ja kasvattaa sen päällä koivikkoa harvennellen sitä hankintana.

    Alueelle on syntynyt paikoitellen reunametsän siemenistä kuusentaimia. En kuitenkaan luottaisi luontaiseen taimettumiseen ilman maan muokkausta.

    Reima Ranta

    Istuttamalla tehdylle uudistusinvestoinnille voi Suomessa parhaassa tapauksessa saada saman tuoton kuin UPM:n osakkeista. Keskimäärin selvästi vähemmän ja huonossa tapauksessa murto-osan. Riski lienee samaa luokka. Jos kaatuu UPM, niin metsän omistaminenkin on negatiivinen arvo. UPM on itsekin jo ajat sitten oivaltanut sen, että heidän liiketoimintansa on metsänomistusta järkevämpää. Siitäkin huolimatta, että oma pystyvaranto voitaisiin aina hyödyntää optimaalisessa tilanteessa.

    Tiedätkö Gla, että meistä joku muukin on joskus käynyt metsässä ja seurannut kuinka metsä luontaisesti uudistuu eri tilanteissa. Ongelmia on joskus uudistumisessa, mutta takuuvarma ongelma on myös kallis istutusinvestointi.

    Mitä parempi kasvupaikka ja mitä alhaisempi korko, niin sen enemmän uudistamiseen voi taloudellisesti investoida. Taloudellisesti ongelmatonta se ei ole, kuten aivan liian yksioikoisesti sinisilmäisille metsänomistajille annetaan ymmärtää.

    99% tapauksista omistajan on järkevämpää myydä paljas maa kuin että istuttaa siihen taimet ja myydä istutuksen jälkeen. Markkinoiden näkemys istutusinvestoinnin kannattavuudesta on aivan selvä.

    Jos omistaa 30 ha metsää, on tietysti lähes yhdentekevää, vaikka istuttaisi metrin pitkät taimet uuden puuston aikaansaamiseksi.

    jees h-valta

    Omistan kyllä enemmän kuin 30ha:a metsää ja uudistan uudisalat liki kaksimetrisillä taimilla ja silti katson tuon kannattavaksi metsän uudistamiseksi. Aion nimittäin hakata ne parinkymmenen vuoden päästä päätehakkuulla. Näitä juttuja on R.R. enemmän kuin yksi ja silmiäkin on enemmän kuin yksi ettei kannata olla niin ykssilmäinen näissä jutuissaan. Vaikka kova metsähehtaristi olisikin.

    MaalaisSeppo

    Näyttää siltä, että osa metsänomistajistakin on vieraantunut todellisuudesta. Esim onko todellisuutta, että haakkuraiskiot saisi kaupaksi hyvällä hinnalla ja vastaavasti hoidettuja taimikoita halvalla? Onko tämä todellisuutta? Löytyykö esimerkkejä?

    Mielestäni useimpien metsänomistajien metsänhoidon kannattavuuden edellytyksenä on omatoimisuus. Maanviljelijöillä on vastaava tilanne. Jos jokaisen toimenpiteen kustannukset lasketaan sen mukaan, mitä se maksaisi ulkopuolisella teetettynä, niin monen metsänhoito ja maanviljelys loppuisi siihen.

    Suurtilalliset hyötyvät suuruuden ekonomiasta ja käyttävät mm yrittäjien palveluita. Tuskimpa kuitenkaan suunnittelevat hakkuuraiskioiden tuotantoa ja niiden vaihtamista taimikoihin. Veikkaisin, että suurtilallisten metsät ovat keskimäärin paremmin hoidettuja.

    Näätä

    MaalaisSeppo: ”Näyttää siltä, että osa metsänomistajistakin on vieraantunut todellisuudesta.”

    Tästä olen samaa mieltä. Tuntuu, että suurin osa metsänomistajista ei tunne termien diskonttaus ja prolongaus merkitystä. Jokaisen metsäsijoittajan tulisi tehdä NNA-laskentamallitaulukko, jolla voi iteroida eri toimenpiteiden vaikutusta. Sitten pitäisi vielä keksiä tuottovaatimus/reaalikorko, johon sijoittaja on tyytyväinen.

    Väitän myös, että termit suhteellinen arvokasvu ja vuotuinen arvokasvu eivät ole kaikille metsänomistajille tuttuja.

    Asuntosijoittajien joukossa talousnäkökulma on ymmärretty laajasti. Ihmettelen suuresti, että metsänomistajien keskuudessa raha ei näyttele niin suurta roolia.

    Reima Ranta

    Metsänhoidon kustannukset (ennen muuta työkustannukset) ja kantorahatulot ovat kehittyneet ja kehittyvät hyvin eri tavalla. Metsätalouden kannattavuus on sen vuoksi heikentynyt huomattavasti.

    Taloudellisestikin mielekkäiden puuntuottamisen menetelmien tutkimukselle olisi kovin tilausta.

    Olen aivan samaa mieltä Näädän kanssa. Suhteellisen arvokasvun käsitekin on valtaosalla metsänomistajista hukassa, vaikka se näyttelee taloudellisessa mielessä keskeistä roolia.

    jees h-valta

    Niin, siihenhän te pystytte. Käsitteillä snoppailuun. Ehkei ne kuitenkaan ole aivan tärkeitä vaan yritämme laskea tehokasta puuntuotantoa. Olosuhteille ei mitään voi ja kovin vähän myöskään puun hinnalle. Kansainvälinen kauppa ja kilpailu sanelevat paljon ja me alkutuottajina sanellaan kovasti vähän. Rohkenen kuitenkin väittää että osamme puun kasvatuksessa on huomattavasti pienempi kuin luonnon. Ja se tekee sitä vuodesta toiseen aivan pyyteettömästi eikä laske suhteellista arvokasvua. Voi sen kyllä lopettaa koska vain.

    pihkatappi pihkatappi

    Eikös Jees-mieskin jättänyt tyvilahon vaivaaman alueen istuttamatta. Samanlainen tapaus on minullakin. Jos tietäisi että hirvet eivät syö koivuja tuolta, olisin istuttaut koivikon kovalla työllä. Nyt siellä kasvaa hieskoivuvoittoinen vitelikkö, jossa olisi vuorossa hirvien takia myöhäinen varhaisperkaus, eihän siitä rahametsää tule, mutta nopeahkolla kierrolla pari tuhat lappusta aikanaan. Usein onnistuu jotenkin vähilläkin kustannuksilla ja kun riskit ovat suuret, kannattaa valita se pieni sijoitettu pääoma ja sille kelpo korko. Kukahan haluaisi ostaa kuvion, jossa on jonkinverran onttoja kuusen kantoja siellä täällä, vaikka olisi mätästetty ja istutettu tai hirvien vasomisalueelta vasta istutetun koivikon.

    jees h-valta

    En koskaan jätä pelkästään luontaiseksi. Kyllä sinne tyvilahon vaivaamallekki mäntyä istutettiin paljon, myös ennen kuusella olleita hiukan karuhkoja. Niissähän sitä lahoakin vanhan metsän aikaan eniten oli. Koivua ja kuusta luontaisena reheviin notkelmiin ja myös hiukan ryhmiä sinne tänne. Ainoastaan yksi ala on tullut jätettyä pelkästään alikasvospuuston varaan ja syynä juuri hirvikuormituksen kovuus ja suojauksen hankaluus. Ja oikea oli teko. Nyt siellä on kaikki koivun ja haavan versot syöty ajourista niin tyyni ettei varmasti keväällä niistä lähde vaan ottaa uudet lähdöt.

    MaalaisSeppo

    Jessen linjoilla tässä snobbailussa. Siinä rupee tavallisen tallaajan nuppi kuumeneen, kun alkaa tosissaan optimoimaan puuntuotantoaan. Aika monta liikuvaa osaa tulee ottaa huomioon.

    Jotkut asiat muuttuvat yllättäen, jolloin optimointi on pielessä. Maalaisjärki ja pään pitäminen kylmänä riittää aika pitkälle.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 267)