Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 267)

1 2 3 … 10 11 12 … 25 26 27

Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Lähetetty: 12.9.2016, 21:34
Merkitty: todellisuus tutkimus vieraantuneisuus

Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

Tekijä
MaalaisSeppo

Teema Metsänomistus

Metsuri motokuski 5.10.2016, 09:51

RR kirjoitti että uudistamisinvestointien sijaan kannattaisi ostaa uutta metsää.

En tiedä paljonko uudistamisinvestoinnit RR:n alueella ovat mutta mitä investoinnit täällä maksaa niin uutta metsää ei saa mistään. Joten kai tässä kuitenkin on se uusi metsä laitettava ”tulille”.

Rane 5.10.2016, 10:39

Fiksumpaa olisi myydä metsä pohjineen jolloin ei jäisi riesaksi vesakoituvaa maapohjaa josta ei ole kuin kuluja.
Toki on mahdollista että Suomen metsäjobbareilla on kisa siitä kellä on eniten uudistamatonta maapohjaa ja voihan niillä hehtaareilla kuitenkin joissain tilaisuuksissa kehuskella.

Näätä 5.10.2016, 13:27

Metsuri motokuski: ”En tiedä paljonko uudistamisinvestoinnit RR:n alueella ovat mutta mitä investoinnit täällä maksaa niin uutta metsää ei saa mistään.”

Osaatko arvioida paljonko sillä alueella maksaa keskimäärin avohakkuun jälkeinen paljas maa, mille ei ole tehty mitään uudistamistoimia?

Gla 6.10.2016, 04:46

Sen mitä itse olen myytäviä palstoja seurannut, vain harvoin myydään paljasta maata. Vielä harvemmin paljaan maan osuus palstasta on merkittävä, joten hintatietoa tuskin on markkinoilta saatavissa.

RR: ”Niinkö? Pitäisikö sinun Gla tiedustella asiaa Tahvoselta.”

Mitä minun pitäisi tiedustella Tahvoselta?

RR: ”Se, joka ei koe kallista uudistamisinvestointia ongelmaksi metsätaloudessa, ei ole rehellinen itselle eikä toisille.”

Tottahan se on samanlainen ongelma kuin halpa uudistusinvestointi, joka tuottaa kenties vain arvotonta närettä ja heinää. Tein kokeen, kun hakkasin 2013 yhden saarekkeen paljaaksi ja jätin sen uudistumaan luontaisesti. Paikalla oli muutamaa tuulenkaatoa lukuunottamatta täystiheä kuusivaltainen, juurikäävästä kärsivä sekapuusto. Ympärillä oli kolmella sivulla kl2 koivikkoa, yhdellä sivulla ajouran ja ojan takana männynsekainen kl3 kuusikko. Kesällä 2015 ei ollut yhtään kasvatuskelpoista tainta alalle tullut, joten istutin harvakseltaan mäntyä. Ne kuitenkin jäivät alakynteen samana kesänä rehottamaan päässeen heinikon kanssa, joten seuraavana talvena kaikki syötiin. Tänä kesänä tilanne ei ole korjaanutunut, joten ensi kesänä ala saa glyfosaattikäsittelyn sekä uudet taimet. En tuota paikkaa tyhänäkään viitsi katsella, vaan suoritan kokeen loppuun saakka.

Samansuuntaisia kokemuksia luontaisen uudistamisen riskeistä minulla on toisellakin alalla, johon tehtiin uusintaviljely hirvituhon takia. Päätehakkuun jälkeen nostettiin kannot, mätästettiin ja istutettiin koivua. Tällä hetkellä on käynnissä armoton taistelu heinikkoa vastaan, mutta luontaista taimikkoa ei ole nimeksikään huolimatta kahteen kertaan muokatusta maasta.

Tottahan kohtuullisen hirvieläinkannan aikana olisi helpompaa, mutta uudistamiskuluista tinkiminenkin aiheuttaa suuren riskin kannattavuudelle. Tosin hirvituhoalan kantojen nostosta on jo aikaa sen verran, että siellä voi ehkä jo antaa kuusen kasvaa. Nämä esimerkit koskevat siis etelän mt-kangasta.

Gla 6.10.2016, 04:46

RR: ”Metsäopetuksen ongelma on ollut kritiikitön maksimaalisen puumäärän tavoittelu. Se on ollut uskonkappale, jonka varaan kaikki on rakentunut, eikä sitä ole saanut kyseenalaistaa.”

Nyt eletään vuotta 2016, joten menneiden vuosikymmenten ajatuksiin ei ole syytä hirttäytyä. Sen ajan, mitä itse olen metsätaloutta seurannut, ei alan kirjallisuudessa ole neuvottu maksimoimaan puumäärää kustannuksista välittämättä. Toki vanhakantaisia ajatuksia on esitetty, mutta ne on tuomittu yksimielisesti ja nopeasti. Muistat varmaan Anttilan kaudelta ajatukset maanmuokkauspakosta ja mihin se johti.

Visakallo 6.10.2016, 06:27

Jotkut keskustelijat täällä heittelevät aina silloin tällöin aika kevyesti, että ”Ainahan metsä Suomessa uudistuu, vaikka ei tekisi mitään”.
Mihin tämä väite perustuu?
Varmasti meistä jokainen tietää, että muutaman hehtaarin kokoiselle alalle tulee joitakin puita jossain ajassa, mutta jos aukon koko onkin kymmeniä hehtaareita, niin eipä tahdo tullakaan.
Nyt näitä ”laidasta laitaan” hakkuita tehdään ja uudistamiset jätetään tekemättä.
Verovaroinko niitä taas sitten aikanaan laitellaan kuntoon?

Näätä 6.10.2016, 09:09

Puun takaa: ”Jotkut keskustelijat täällä heittelevät aina silloin tällöin aika kevyesti, että ”Ainahan metsä Suomessa uudistuu, vaikka ei tekisi mitään”.
Mihin tämä väite perustuu?”

Väite perustuu siihen, että on asian omin silmin kokenut. Se harha tuossa ”lainauksessasi” on, että ihan ilman toimenpiteitä uusiminen ei tapahdu nopeasti. Luontainen uudistaminen tarvitsee ihan yhtälailla taimikon heinäystä ja varhaisperkausta. Lisäksi tulee olla tietämystä ja kokemusta, minkälaisissa oloissa luontaista uudistamista kannattaa kokeilla. Ensin kannattaa miettiä, että minkälaista metsää aukon viereen jää, tarvitaanko siemenpuita, onko valmista alikasvosta, tarvitaanko maanmuokkausta jne. Alikasvoksen hyödyntäminen vaatii viimeisenä harvennuksena usein reilumpaa (ylä)harvennusta. Tämä sinällään on taloudellisestikin usein parhain ratkaisu.

Luontaisen uudistamisen hyödyntäminen on tapauskohtaista. Aina se ei onnistu tai ole taloudellisesti järkevää. Tällöin usein taloudellisesti parhain vaihtoehto on kylväminen. Olen itsekin perustanut taimikoita istuttamalla, se on sitten viimeinen oljenkorsi.

Petkeles 6.10.2016, 10:20

Jos oekeen saevarrellaan niin meejän ilimastossa, jossa veen liike on yljiämänen ilimasta muaperrään päen, metittyminen on viäjeemätön luonnonlaki :/

A.Jalkanen 6.10.2016, 10:44

Aktiivinen luontainen uudistaminen on aika eri asia kuin että ei tehdä mitään. Mutta Petkeles on tietysti oikeassa; lopulta metsä kuitenkin tulee mutta aikaa menee eikä ehkä halutunlaisena.

Päivän hyvä uutinen: Vapo on keksinyt tehdä turpeesta arvokkaita tuotteita polttamisen sijaan. Toivotaan että sama käy puutuotepuolella. Siitä lähtee puun hinta nousuun.

Gla 7.10.2016, 05:24

Puuki: ”Olisiko tuossa kohteessa syynä kantojen nosto ?
Sehän yleensä lisää pintakasvillisuuden ja vesakon kasvua.
Lisää taimikonhoitokulujakin, koska vesakkoa tulee yleensä
yli 60 % enemmän kuin jos kantoja ei nosteta.”

Tuossa kohteessa tehtiin siis kantojen nosto, muokkaus ja koivujen istutus päätehakkuun jälkeen. Parin vuoden kasvatuksen jälkeen hirvien tuhoama taimikko mätästettiin uudestaan. Missään vaiheessa ei sinne luontaisesti tulut muuta kuin heinikkoa. Olisi ollut edes vesakkoa, jota kantojen noston myötä pitäisi tulla ja josta olisi ehkä voinut yrittää valkata kasvatettavaksi korvaavia yksilöitä. Vaan kun istutuskoivut eivät saaneet kasvaa, heinikko ehti villiintyä ja heikensi entisestään luontaisten taimien mahdollisuutta kasvaa tuolla alalla. Toki luontaista puuta sinnekin ehkä joskus kasvaisi, mutta aika olisi tolkuttoman pitkä talousmetsästä puhuttaessa. Puhutaan varmasti useista kymmenistä vuosista.

Tässä tapauksessa siemenpuuston puuttuminen ei ole ongelma, koska kuvio on suunnilleen hehtaarin kokoinen ja muodoltaan pitkulainen, jossa pitkillä sivuilla on kolmea eri puulajia tuottamassa siementä.