› Keskustelut › Metsänomistus › Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

  • Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 25 26 27

  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Lähetetty: 12.9.2016, 21:34

    Merkitty: 

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 13.9.2016, 09:34

    Jo Paasikivi sanoi, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Tutkijat etsivät totuutta ja se on hyvin tavallista, että tulokset ovat karvaita aina joidenkin intresseille, kuten ketulle pihlajanmarjat. Mitä kuitenkaan tekisimme tutkimuksella, joka venyttää totuutta miellyttääkseen milloin ketäkin. Tunnetusti tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla.

    En ollenkaan ymmärrä mitä iloa metsänomistajalle tästä roskapuun (kuitu- ja energiapuun) tuottamisesta näille kartelliyhtiöille on, jos ja kun siitä ei kyetä maksamaan järkeviä tuotantokustannuksia. Kenenkään ei tulisi myydä mottiakaan kuitupuuta, ellei siitä kyetä maksamaa nykyisellä pystykaupalla vähintään 30 euroa/m3. Sellaisiin tehtaisiin, joiden pitää saada puu halvemmalla, ei pitäisi investoida euroakaan.

    Kestävää myös ilmastomuutoksen torjumisen näkökulmasta olisi panostaa laatupuun tuottamiseen, jossa hiili sitoutuu huomattavasti pidemmäksi aikaa ja josta myös metsänomistajalle on taloudellista hyötyä.

    Suomi kulkee kohti metsätalouden takapajulaa. Toiveajattelu on vailla kestäviä perusteita.

    Jätkä 13.9.2016, 10:04

    En ollenkaan ymmärrä mitä iloa metsänomistajalle tästä roskapuun (kuitu- ja energiapuun) tuottamisesta näille kartelliyhtiöille on, jos ja kun siitä ei kyetä maksamaan järkeviä tuotantokustannuksia. Kenenkään ei tulisi myydä mottiakaan kuitupuuta, ellei siitä kyetä maksamaa nykyisellä pystykaupalla vähintään 30 euroa/m3. Sellaisiin tehtaisiin, joiden pitää saada puu halvemmalla, ei pitäisi investoida euroakaan.

    Kestävää myös ilmastomuutoksen torjumisen näkökulmasta olisi panostaa laatupuun tuottamiseen, jossa hiili sitoutuu huomattavasti pidemmäksi aikaa ja josta myös metsänomistajalle on taloudellista hyötyä.

    Suomi kulkee kohti metsätalouden takapajulaa. Toiveajattelu on vailla kestäviä perusteita.
    Lähetetty: 24 min sitten
    Lähettäjä: Reima Ranta

    Olet siis sitä mieltä, että kuitu – ja energiapuu pitää kaataa maahan mätänemään, jos siitä ei saa vähintään 30 € / kuutio kantohintana?
    Sekö olisi kannattavaa ja järkevää?

    jees h-valta 13.9.2016, 10:25

    On tuo Reima Ranta kyllä melekonen satusetä.
    Minunkin olisi pitänyt kait torjua vajaa neljätonnia alv-o rahaa vain kun kirjanpainajakuusikon tukkiosuus jäi muutamaan kymmeneen mottiin.
    Mutta kumma kyllä otin sen vastaan vaikka sain kuidusta pystyyn vain reilut parkymppiä. Olisi pitänyt jättää muistomerkiksi pystyyn kuivumaan kait.

    MaalaisSeppo 13.9.2016, 13:25

    Yritin avauksellani herättää keskustelua siitä, mitä on metsäpuolella tapahduttava, jotta hiilidoksidipäästöt vähenisivät oleellisesti.

    Keskustelu suuntautui nopeasti risukkolinjalle. No nykyisiin bioenergiahankkeisiin riittänee nykyinenkin malli, eli ne risukot + hakkuutähteet + muut teollisuuden hukkapuu. Jos bio hommaa halutaan edelleen lisätä, kuten varmaankin on tarpeellista, niin silloin on metsien kasvua lisättävä reippaasti. Tämä taas ei onnistu, ellei puun hinta ala melko nopeasti nousta. Nykyhinnat eivät riittävästi kannusta tehokkaaseen metsänhoitoon. Osoituksena on risukkometsien suuri määrä.

    Tutkijoidenkin pitäisi tajuta, ettei tästä selvitä metsiä museoimalla, vaan pidemmän päälle on lisättävä reilusti metsien kasvua ja puun käyttöä. Se on tunnustettava, että tutkijat ovat oikeassa siinä että esim kantojen energiakäyttö lisää lyhyellä tähtäimellä hiilidioksidipäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Jos olisimme nyt jo kuilun partaalla, välittömältä putoamiselta ehkä vältyttäisiin pysymällä fossiilisissa. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä putoamiriski on fossiilisilla suurempi kuin bio-pohjaisilla.

    Reima Ranta 13.9.2016, 13:47

    Männyn kasvatus:

    Uudistamisinvestointi saa olla maksimissaan kylvö. Luontainen, jos suinkin mahdollista.

    Taimikon varhaishoito silloin kun se on helppo ja halpa tehdä. Runkoja jätetään olosuhteista riippuen 2000 – 3000.

    Kasvatettavien puiden valinta, kun pituus on vähintään yhden tukin mittainen, jolloin nähdään, että jokaisesta rungosta tulee vähintään yksi tukki. Roskapuut kaadetaan maahan lannoitteeksi. Siinä vaiheessa ei tule vielä myrskytuhoja, ei korjuuvaurioita, ei ajouria jne.

    Harvennus aloitetaan siinä vaiheessa kun jokaisesta kaadettavasta puusta tulee vähintään yksi tukki. Vasta siinä vaiheessa latvakuitu kerätään talteen. Harvennus on pääsääntöisesti yläharvennusta.

    Miksi kasvattaa arvotonta roskapuuta, josta ei ole metsänomistajalle mitään hyötyä, päinvastoin.

    jees h-valta 13.9.2016, 13:56

    Reimakin saa sen saman euron kasvatuspalkkiota jokaisesta puun kasvatusvuodesta riippumatta kasvattaako ”roskapuuta” eli kuitua tai sitten arvopuuta. Kun siihen arvon saavutukseen pitää laskea tuotteen valmistumisaika mukaan myös. Jota tietysti Reima-reippaalta ei voi ehkä vaatia.

    jees h-valta 13.9.2016, 15:18

    Mitenkähän olisi Reima jos alkaisit itekkin laskea vaikka samoin kuin laivatelakat että kuinkas monta miestyövuotta se paatti ottaakaan.
    Lasket kun taimen istutat vaikka että kuuskytä miestyövuotta ja olet joko vainaa tai saat sen yhden tukin kuusen jo hyödyksikin. Parhaimmillaan jopa kaksi. Ja kuuskymppiä kilahtaa tilille. Tosin hiukan naapuripuitakin tarvitaan. Mutta jos tuleekin miespololle rahapula parinkymmenen vuoden jälkeen nin kas kummaa, kuus poikke ja parkymppistä motilta tarjoillaan. Tosin hiukan useammasta kuin yhdestä puusta. Tuotteen valmistus on metsässä vain hiukan pidempää askarta kuin telakalla. Tosin hiukan usiampi äijäkin häärii sen ympärillä. Ja sitten tarvitaan vielä kosolti tuuriakin että luonto on suotuisa ja antaa sen valmistua loppuun. Minulla ei antanut.

    Visakallo 13.9.2016, 16:06

    Valtio ottaa parhaillaan velkaa maksaakseen venäläiselle hakkeelle ja tuulivoimalle tukea, ja samaan aikaan kymmenettuhannet, jopa yli kolme vuotta vanhat energiapuukasat lahoavat teiden varsilla.
    Voi jo aivan oikeutetusti kysyä, ketkä ovat tällaisten päätösten takana ja mitkä ovat heidän vaikuttimensa?
    Seuraavaksi alamme maksaa myös uusimman ydinvoimalaprojektin laskuja, sillä venäläisen rakentajan rahat loppuvat vuoden vaihteessa.

    Jätkä 13.9.2016, 16:49

    Ydinvoimalan laskuja ei valtio maksa, vaan loppujuoksussa kuluttajat.

    Tukien maksu tuontipuulle ja – hakkeelle on järjenvastaista. Niistä pitäisi periä metsän myyntiveroa vastaavaa maksua.

    Visakallo 13.9.2016, 17:22

    Valtio joutuu valitettavasti hyvin ikävään välikäteen Pyhäjoen voimalaurakassa.
    Ensin joudutaan antamaa väliaikaista rahoitusta, joka saattaa muuttua pitkäaikaiseksi.
    Jos venäläisen osapuolen käytös ei muutu, voimala ei saa rakennuslupaa, ja se taas tietää suurta rahanmenoa suomalaisille.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 267)
1 2 3 … 25 26 27