› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkija

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24

  • Tutkija

    Lähetetty: 9.2.2023, 19:57

    Merkitty: 

    ”Tutkijoiden ei kannata sekaantua poliitikkojen työhön”.  Näin keskustan Ovaska kertoo tapaamisestaan Mika Aaltolan kanssa”

    Sen metsäsektorilla  työskentellee t tutkijat oppi jo muutama vuosikymmen sitten., vai opettettinko heidät ymmärtämään?

    Nykyisiä tutkijoita ei ole tarvinnut opettaa.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 27.2.2023, 10:05

    Kuten isaskar keturi totesi, Nuo ojituksen muutokset määritellään kasvillisuuden muuttumisen perusteella, ojituksen vaikutuksesta.  Kait nuo termit on määritelty laadittu metsätalouden harjoittamisen helpottamiseksi. kuten mustikkaturvekangas puolukkaturvekangas jne….

    A.Jalkanen 27.2.2023, 10:19

    Termiä muuttuma ei enää suositella käyttöön, vaan kaikki ojituksen vaikutuksesta muuttuneet ovat turvekankaita. Näin on haluttu yksinkertaistaa luokittelua ja helpottaa metsänhoidon ja kunnostusojitustarpeen arviointia. Lukekaa lisää aiheesta sivustolta metsänhoitosuositukset.fi.

    kaapo123 27.2.2023, 10:45

    Kait metsäasiantuntijat ehkä ajattelee sillai ehkä,että talousmetsää on se alue,jossa kasvaa isoja puita päätehakkuuta varten,mutta ekologia käsittää sillai,että talousmetsien sisässäkin on erikoisympäristöjä,joissa oma eläimistö,mutta nämä voivat silti vierailla siellä.missä ne päätehakkuu metsät kasvaa ja sillai talousmetsissä on monimuotoisuutta siksi,että lajit pystyvät siellä talousmetsien alueella elämään.Talousmetsien sisässähän on järviä,jokia,suota lampia,kitumaita, erilaista maalajia eli näinhän siellä talousmetsissä on sitä monimuotoisuuttakin.Ei pidä vaatia talousmetsiin semmosta monimuotoisuutta,jotka eivät nämä lajit pysty siellä elämään

    Tomperi 27.2.2023, 10:52

    Poistettiinko metsän kasvatuksen kannalta olennaisemmat termit kuten esimerkiksi puolukkaturvekangas ja mustikkaturvekangas? Okos e vasdtaava tyyppiluokittelu kivennäismailta poistettu myös? Se tyyypittely kasvubotenttiaalin mukaan?

    Onko se metsänhoitosuositus kaiken kattava?

    Esimerkiksi jos jossakin näkee muuttuman ja aikaa kulunut kymmeniä vuosia se kertoo sen ettei sitä kannata kunostusojittaa, noh se edellyttää kasvien tuntemusta ja lannoitus sotkee kasvillisuuden… kuinkahan moni metsäasiantuntija tunnistaa hillan ja rahkasammalen lisäksi siniheinän?

    A.Jalkanen 27.2.2023, 10:52

    Aivan kaapo123. Ei talousmetsään voida edellyttää samantasoista monimuotoisuutta kuin luonnonmetsässä olisi, mutta kuitenkin riittävä taso. Mikä on riittävä, siitä keskustellaan.

    Jos lukee ne Tapion metsänhoitosuositukset, ehkä osaan kysymyksistä löytyy vastaus sieltä. Tältä palstalta saatu vastaus jää väkisinkin vajavaiseksi ja päässä syntyy vain uusia kysymyksiä. Lukeminen kannattaa aina! Päättymätön riemu!

    kaapo123 28.2.2023, 05:16

    Ekologia määritetään,että lajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös ympäristön kanssa,sen ympäristön,jossa lajit elää

    isaskar keturi 28.2.2023, 06:32

    Samaa mieltä Tomperin kanssa. Ojitusalueita, jotka eivät oikein muuttumasta kehity eteenpäin näkee paikoin. Haluaako metsäala muuttuman hävittämisellä tehdä pesäeroa ekologeihin, kun muuttuma on kasvitieteellinen termi, joka löytyy edelleen esim. tieteen termipankista? Vai onko metsäväki degeneroitunut, kun pitää asioita yksinkertaistaa täsmällisyyden sijaan?

    A.Jalkanen 28.2.2023, 07:28

    Jos syynä on se että muuttuman käsitettä ei tarvita? Metsän käsittely sovellettavine harvennusmalleineen saadaan pääteltyä puuston kehityksestä ja ojien kunnosta. Oleellista kai on että pystytään päättämään kunnostusojituksen tarve ja metsän käsittely. En ole alan tutkija mutta jotain tällaista ehkä on takana. Metsänhoitosuosituksia ei liene järkevää tehdä erikseen eri ojitusasteille vaan ne tehdään kasvupaikkatyypin ja alueen (ilmaston) mukaan.

    Tomperi 28.2.2023, 07:38

    Niin se voi tosiaan olla että bonitointi nykymallisessa metsänhoidossa on täysin trpeetonta.  Meno ja maailma muuttuu ja kehityy. Talvella varsinkin se on hankalaa ja boniteetti saadaan suoraan laserkeilauksella.

    Metsälehdn swelitys bonitoinnille: ”Boniteetti Kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Määritetään joko aluskasvillisuuden mukaan tai puuston iän ja valtapituuden perusteella.”

    Puuki 28.2.2023, 07:46

    Kasvuapaikkatyypin määrittäminen aluskasvillisuuden mukaan on kyllä eri asia kuin boniteetin.  Miten määrität boniteetin aluskasvillisuuden mukaan, kun on muuttuneet olosuhteet esim. syksyllä?     Mitenkäs avohakatun alueen boniteetti ? Se pitää päätellä ympäröivän metsän ja ko paikan mahdollisista samankaltaisuuksista puuston,  ei kasvien suhteen.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24