› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkija

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 10 11 12 … 22 23 24

  • Tutkija

    Lähetetty: 9.2.2023, 19:57

    Merkitty: 

    ”Tutkijoiden ei kannata sekaantua poliitikkojen työhön”.  Näin keskustan Ovaska kertoo tapaamisestaan Mika Aaltolan kanssa”

    Sen metsäsektorilla  työskentellee t tutkijat oppi jo muutama vuosikymmen sitten., vai opettettinko heidät ymmärtämään?

    Nykyisiä tutkijoita ei ole tarvinnut opettaa.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kaapo123 27.2.2023, 07:59

    Ei kun ympäristössä elää eliöt jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään oman ympäristönsä kanssa eli vuorovaikutus on eliöiden keskinäinen eläminen  ja ympäristökin sitten vaikuttaa elämiseen  siellä elävillä,Tämä on ekologian määritelmä ja sitten on semmosia eläjiä,jotka elävät useissa ympäristöissä.Kitumaat ovat oma ympäristö,ympäristöt  alueella muodostuu eri asioista.Hirvi liikkuu suolla ja käy talousmetsissäkin ja suojelumetsissäkin.Talousmetsien sisällä on erikoisympäristöjä kuten suot tai kitumaat,joutomaat,Räme,jne.Pitää katsoa ekologian määritelmä,mikä on ympäristö.Eihän kaupunki ympäristö ole sama kuit talousmetsät,Jne

    kaapo123 27.2.2023, 08:05

    Suot ovat eri ympäristö kuin talousmetsät.Ei siellä kasva pitkiä mäntyjä ja on erityyppisiä soita.

    kaapo123 27.2.2023, 08:35

    Räme,siellä kasvaa vain kitumäntyjä,räme on eri ympäristö kuin talousmetsät.Suomessa useita rämetyyppejä.

    Tomperi 27.2.2023, 08:39

    Suot ovat eri ympäristö kuin talousmetsät, näin ovat kuten kaapo123 totesi.

    Suot kasvavat paksuutta millin kaksi vuodessa, vanhimmat suot ovat noin 15 metriä paksuja. Ainakin sellainen läpileikkaus oli suotietokeskuksessa esillä Jyväskylässä 1980 luvulla. (suorakaiteen muotoinen pala suon pinnalta suon pohjaan)

    se milli kaksi jolla suo vuosittain kasvaa on suurinpiirtein sama määrä hiiltä kuin puun kasvu kivennäismaalla.

    A.Jalkanen 27.2.2023, 08:56

    Kaikki luontomme on ollut alussa ennen ihmisasutusta luonnontilaista, eikö niin? Nyt kun ihminen on ottanut käyttöönsä lähes kaiken pinta-alan, meille on syntynyt jako suojelualueisiin ja enemmän tai vähemmän talouskäytössä oleviin alueisiin. Erityisesti Etelä-Suomessa lähes kaikki suot on ojitettu talouskäyttöön, joko pelloiksi tai metsäksi.

    Hyvin metsää kasvava turvemaa on samanaikaisesti suota ja metsää, joskin jo enemmän metsää, joten näitä alueita voidaan ehkä paremminkin kutsua turvekankaiksi. FAO:n metsämääritelmä perustuu latvuspeittävyyteen ja meidän luokittelumme metsätalousmaan puun kasvuun: metsämaa on sellainen maa-ala joka on metsätalouden käytössä ja kasvaa vähintään 1 m3 puuta per vuosi. Kitumaa kasvaa 0,1 – 1 m3 per vuosi ja näistä aika suuri osa on suokasvupaikkoja (lisäksi metsänraja-alueita Lapissa).

    Lisää suometsistä: metsänhoitosuositukset tai Suoseura.

    Rukopiikki 27.2.2023, 09:07

    Koko maapallo on täysin luonnontilassa. Ihminen kuuluu luontoon, on verta ja lihaa ja evoluution tulos niinkuin muutkin lajit. Helsingin keskustakin on täysin luonnontilassa. Ihmislaji vaikuttaa siellä vain enemmän kuin muut lajit.

    Tomperi 27.2.2023, 09:07

    Arvoisa A.Jalkanen, miksi sotkette terminologiaa tarkoituksella, luomalla ns höpö terminologiaa?

    ”
    soiden ojituksen vaihe, jossa suokasvillisuus on muuttunut lähinnä kasngasmetsien kasvillisuudeksi

    Vanha ojitusalue, jonka kuivatus on ollut hyvin tehokas; puusto on tavallisen talousmetsän kaltaista ja pintakasvillisuus on saavuttanut suhteellisen pysyvän, suokasvillisuudesta selvästi poikkeavan ja kangaskasvillisuutta muistuttavan koostumuksen (suokasvien osuus alle 25%)

    soiden ojituksen vaihe, jossa suokasvillisuus on muuttunut lähinnä kasngasmetsien kasvillisuudeksi”

    Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:turvekangas

     

    A.Jalkanen 27.2.2023, 09:33

    Missä Tomperin mielestä se höpötermi on, minun mielestäni kyllä kaapolla eikä minulla.

    isaskar keturi 27.2.2023, 09:39

    Niin kertauksena: suo -> ojikko -> muuttuma -> turvekangas

    Kaikki vakiintuneita ja hyvin määriteltyjä.

    Tomperi 27.2.2023, 09:56

    Tämä:”Hyvin metsää kasvava turvemaa on samanaikaisesti suota ja metsää, joskin jo enemmän metsää, joten näitä alueita voidaan ehkä paremminkin kutsua turvekankaiksi. ”

    Luontaisesti turvekankaita ei juuri synny Suomessa. Turvekangas on ihmisen toiminnan seuraus. Kasvitieteellinen termi.

    Miksi haluat määritellä turvekankaan uudella tavalla?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 10 11 12 … 22 23 24