Keskustelut Luonto Turveveron korotuksen peruminen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 347)
  • Jätkä

    Jos turvenuijat imevät ekaksi sotkemansa järvet tyhjäksi turvelietteestä, niin varsinaista polttamista en vastusta. Eli turvevero voisi olla toimiva keino tuonkin alan saamiseksi ympäristöä parantamiseksi. Turve sinänsä ei ole fossiilinen, mutta sen nosto on sotkenut liian isosti suomen tuhansia järviä ja vesistöjä.

    Apli

    Ehkä näin oli ennen ei enää nykyään.. Yhtä paljon järviä on sotkenut metsäojitukset.. Kannatan veron perumista!

    Metsäkupsa

    Jälkijättöistä asiaa, vahinko on jo tapahtunut. Turvetuottajien ja muiden turpeen käyttäjien usko meni liian hätäisten hallituksen päätösten johdosta. Kyllä turpeen aika on takana, peli pelattu. Markkinat aina katsovat tulevaisuuteen ja tässä tapauksessa pienehkö veronkorotus katkaisi kamelin selän. Tämä oli karvasmuistutus maaseudun edun asianajajien sinisilmäisyydestä maan hallituksessa.

    Tolopainen

    Miksi pitäisi perua, hakepuukauppa käy hyvin, eikä tuo vero näy mitenkään kaukolämmön tai sähkön hinnassa. Kaikkien polttoaineiden verot nousi viime vuonna, bensiini on viidenneksi kalleinta maailmassa ja diesel ilmeisesti maailman kalleinta kun käyttövero huomioidaan. Ei kuparin hinnannousukaan vaikuta sähkön siirtohintoihin, vaikka kaapeleiden hinnat kallistuu.

    Mettämakuri

    Yhdyn jätkään

    Tolopainen

    Turpeenpoltto jatkuu lähipäivinä kiihtyvää tahtia, näyttää että miinus 30 tule meidänkin nurkille.

    Scientist

    Jätkä ym. miksi ei näy sedimentin kasvussa Chernobylin (1986)jälkeen ? GTK:n tutkimus viime vuosilta:

    ”Tulosten mukaan turvetuotannon vaikutusalueilla olevien järvien sedimentin syvyys oli keskimäärin 5,9 cm ja ei-turvetuotantoalueiden verrokkijärvissä 7,1 cm. Maksimisedimentaatio löytyi ei-turvetuotantoalueen verrokkijärvestä ja se oli 17 cm. Turvetuotantoalueiden järvien maksimisedimentaatio oli 15 cm.” Tutkittiin yhteensä 60 järveä, joista puolet turvetuotantoalueiden alapuolella.

    Turpeen verotuksen korotusta en vastusta sinänsä, katsotaan ensin miten käy. Runkopuuta ei nyt kuitenkaan kannata polttaa suuressa määrin. Turpeen käyttö varmuuspolttoaineena kannattaa ylläpitää. Muistan vielä ns. ensimmäisen öljykriisin 1973 ?

    Tolopainen

    Kun turpeenpoltto on vähentynyt 2000-luvun alusta puoleen, miksi sen käytöstä vasta nyt alettiin huolestua. Haketta kin poltettiin siihen aikaan nykyistä enemmän. Sille ei voi mitään että kattiloiden hyötysuhde on parantunut ja talvet lämmenneet.

    Vapo ajoi suutuksissaan turvetuotantonsa alas ja myi hyvällä voitolla Ranskaan loputkin 600milj€, on aivan järjettömän korkea hinta turveliiketoimonnoista.

    A.Jalkanen

    Kiitos Scientistille tutkimuspläjäyksestä. Joissakin yksittäisissä kohteissa turvetuotantokin on varmasti syyllistynyt vesistöjen pilaamiseen, mutta iso kuva lienee se että metsäojitukset ovat suuremman mittakaavan syyllinen. Tosin Suomen järvet ovat monesti luontaisestikin humuspitoisia ja siis ruskeavetisiä. Nykyään sekä kunnostusojitukset että turpeennosto tehdään paremman tietämyksen ja ohjeiden mukaisesti. Minäkin pitäisin osan turvetuotannosta huoltovarmuuden takia pystyssä. Kovia pakkasia tulee vielä – seuraavat heti ylihuomenna! Puulle on arvokkaampiakin käyttötapoja kuin polttaminen.

    Tolopainen

    Mikä se sellainen kriisi on, jonka turve voi pelastaa. Jos maahan ei saada polttoaineita, miten sitä turvetta saadaan soilta ajettua. Tuskin metsäteollisuus kriisiaikana puuta tarvitsee, kyllä silloin polttopuuta riittää, koko metsävaranto on käytettävissä. Ei sodanaikana Suomessa pidetty turpeennostotalkoita, halkoja silloin tehtiin. Autotkin kulki pilkkeillä.

    Turvetuotannon vesistöhaitat on suuret. Niitä patoaltaiden murtumisia on tapahtunut turvesoilla, jolloin suuria määriä turvetta on huuhtoutunut kerralla vesistöön. Rämeiden ojitukset eivät sellaisia turvepulsseja aiheuta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 347)