› Keskustelut › Metsänhoito › turvemaat

  • Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 5 vastausta, 51 - 55 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • turvemaat

    Lähetetty: 12.10.2017, 16:27

    Merkitty: 

    julkisuudessa on ollut esillä monia turvemaiden käyttöä tulevaisuudessa rajoittavia asioita. Milloin kunnostusojitusta ollaan kieltämässä, turvemaiden harvennuksia rajoittamassa ym. Mitä mieltä arvon raati näistä? Pitääkö tässä alkaa turvemaita myymään pois?

    Tekijä
    nollanelonen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 21.10.2017, 14:00

    Ei turpeen tietenkään tarvitse hajota, mutta nykyisissä käyttömuodoissa useimmiten hajoaa. Joskus yritin laskeskella, kattaako kaikkien Suomen ojittamattomien soiden turpeen tuotanto sen määrän, joka vuosittain nostetaan kasvu-, ympäristö- ja polttoturpeeksi. Arviointia hankaloittaa se että vuodet eivät ole veljeksiä: sekä turpeen tuotanto että sen nosto vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. Suuruusluokka on kuitenkin sama: Suomen suot pystyvät tuottamaan nostetun määrän turvetta. Tästäkin näkökulmasta olemassa olevia turvevaroja tulisi suojella: jos turpeen käyttöä halutaan jatkaa ’kestävästi’, sen uudistuotantoa olisi myös hyvä edistää, eikä vain käyttää kertyneitä varastoja – muun muassa ennallistamalla soita ja käytöstä poistuneita turpeennostoalueita.

    Puuki 21.10.2017, 14:36

    Miksiköhän metaanin vaikutusta ei yleensä lasketa kasvihuonekaasujen vaikutusten arviointeihin mukaan?Metaani on n. 27 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

    Suon kasvukin sitoo hiiltä 15-35 g/m2/a mutta sitäkään ei oteta huomioon hiilitaselaskennassa.

    Samoin puun kasvun lisäksi esim. puun juurikarike sitoo hiiltä ainakin turvemailla ja se hiili säilyy maaperässä jopa tuhansia vuosia. Luultavasti  em. vaikutuksesta johtuen  1 m3 puun kasvu sitoisi hiiltä n. 1,5 t. Sen arvon löysin vanhoista muistiinpanoistakin.

    A.Jalkanen 21.10.2017, 18:15

    Jos Puukia tai muita kiinnostaa, khk-laskennan periaatteet löytyvät Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion sivustoilta. Hoidettujen eli metsätalouden maahan kuuluvien suometsien hiilitase ja maatalouden tuottama metaani huomioidaan tietääkseni tuossa laskennassa, mutta ei luonnontilaisten soiden khk-tasetta.

    Juniperus 21.10.2017, 18:29

    Jos Suomen ojittamattomat suot kerran kasvavat saman verran kuin mitä turvetta nostetaankin, niin turvevarat pysyvät suomessa suunnilleen samankokoisina tulevaisuudessakin, siis erittäin suurena. Turvevarat voivat kyllä olla Suomelle tulevaisuudessa vaikkapa ”kultakaivos”,mutta turvevaroja ei kannattaisi kasvattaa jo kaivettuja ojia suurin kustannuksin umpeen tukkimalla. Ainakin suurin osa Etelä-Suomen heikohkosti kasvavista ojitetuista soista saataisiin mel ko hyvin puuta kasvaviksi hiilinieluiksi täydennysojituksilla, lannoittamalla ja vanhoja ojia kunnostamalla, sillä melko paljon tuon ojituspuumin aikoina ojia tehtiin vetämällä vinssillä suuria oja-auroja joita kohdalle sattuneet kannot,karit ja kivet nostivat niin että ojanpohjiin tuli kohoutumia jotka katkaisivat veden kulun.Näiden jälkikorjaus jäi monin paikoin korjaamatta.

    Rane2 21.10.2017, 18:57

    Kuusessa ollaan esitti hyvän kysymyksen.Jatkokysymyksenä voisi olla että kuinka monta hehtaaria suomalaista metsää tai suota tarvitaan sitomaan pelkästään Saksan kivi-ja ruskohiilen sekä maakaasun polttamisesta aiheutuvat päästöt?Liikenteen päästöistä puhumattakaan?

    Agorameter kertoo hiukan mittaluokasta.Tuossa on myös muistettava että rummutuksesta huolimatta  noissa konventionaalisissa on edelleen mukana n.10Gw ydinvoimaa.Kun ja jos siitä toimiudutaan luopumaan niin se joudutaan korvaamaan venäläisellä maakaasulla ja hiilivoimalla.

    Maksavatko saksalaiset siitä jotain sakkoa ja kuinka monta hehtaaria suomalaista metsää pitää suojella hakkuilta jotta tämä päästöjen lisäys korvautuu?

    https://www.agora-energiewende.de/de/themen/-agothem-/Produkt/produkt/76/Agorameter/

Esillä 5 vastausta, 51 - 55 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6