› Keskustelut › Metsänhoito › turvemaat

  • Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • turvemaat

    Lähetetty: 12.10.2017, 16:27

    Merkitty: 

    julkisuudessa on ollut esillä monia turvemaiden käyttöä tulevaisuudessa rajoittavia asioita. Milloin kunnostusojitusta ollaan kieltämässä, turvemaiden harvennuksia rajoittamassa ym. Mitä mieltä arvon raati näistä? Pitääkö tässä alkaa turvemaita myymään pois?

    Tekijä
    nollanelonen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 17.10.2017, 16:24

    Yksi kaivinkonemies oli ollu suon ennallistamisessa kaivurin kanssa muutaman viikon. Maisterit olivat tarkkaan valvoneet että jokainen kaivettu oja tukittiin.

    Siinä mielessä hullua että rahaa menee paljon ja taas kerran pannaan lietteet liikkeelle. Riittäisi kun tukittaisiin vain muutamasta kohdasta ojat, kyllä luonto ne loput tukkii sammalella. Rahaa säärtyy ja kun maata rikotaan mahdollisimman vähän, niin myös valumia tulee vähän.

    Juniperukselle sanoisin, etteivät kaikki suot tuota lannoittaen. Toisaalta jos suolla kasvaa kookasta puustoa, niin eihän sellaista suota pidä ennallistaa, vaan kunnostusojittaa ja lannoittaa.

    Silloin kun ojitettu suo on metsänpohjaksi kelpaamaton se ei kasva kunnolla edes hieskoivua ojan penkoissa, sellaisiakin tosiaankin on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rane2 17.10.2017, 19:53

    Kauhannevalla ojia on tukittu viimeisen päälle.Vain 6,7 milj.e.

    http://www.metsa.fi/suoverkostolife

    nollanelonen 17.10.2017, 21:28

    Yritin aiemmin kirjoittaa vaan jonnekin hävisi. Otetaan uusiksi. Turvemaitahan ei minusta muuten kannata lannoittaa kuin terveyslannoittaa. Tuhkaa tai kalisuolaa. Booria jos puutetta. Näitäkin vain reheville soille. Tuhkan vaikutus sen verta pitkä, että toivottavasti ei näitä turvemaiden hakkuita rajoiteta. Menee investoinnit hukkaan. Turvemaita on saanut minusta tosi edullisesti, 80-100 mottisia nollakakkosia vähän reilu tonnin ha.

     

    Puuki 20.10.2017, 09:58

    ”Turvemaiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä ja veisi kymmeniä tai satoja vuosia ennen kuin päästäisiin puun kasvatuksen jatkamista parempaan lopputulokseen ilmastovaikutuksen kannalta ” ( Tutkija Paavo Ojanen).

    Hyvin puuta kasvavien turvemaiden ennallistaminen on hölmöläisten hommaa.

    pikkutukki 20.10.2017, 10:08

    Tanelin linjalla . Vain ojat tukkoon , ei penkkamaan hämmennystä . Tulisi varmaankin liian halvaksi niin herratyön osuus jäisi liian pieneksi joten tehdään kalliisti , että herratkin voisi saada mehevän siivun . Miettikääpä, samat herrat käy myymässä ojan perkkuuta ja sanovat , että ojat tukkeutuvat kahdessa vuosikymmenessä , mutt mutt , kun tulee ennallistaminen sanotaan vanhoista ojista , että ne vetää vielä kyllä . Eli tulpat vain kyllä luonto hoitaa !

    Metsuri motokuski 20.10.2017, 11:50

    Ehdottomasti pikkutukin linjoilla. Mitä vähemmän hämmennetään sen parempi. Eihän nuo vanhat ojat mitään haittaa. Aikaa myöten kasvavat umpeen.

    Oliskohan ollut Karstulan suunnalla kun luontoväki ennallisti suota käsipelillä niin hekin vain patosivat ojia muutaman metrin matkalta. Joten jos se tapa heille kelpaa niin miksei meillekkin.

    Jean S 20.10.2017, 22:34

    Niin, siis periaatteessahan päästöjen kannalta optimaalisin toimintamalli olisi ensin hakata suolta kaikki puut pois ja sen jälkeen ajaa turve pohjia myöten pois ja käyttää se jotenkin muuten kuin polttamalla (esimerkiksi talojen eristeenä tai vaatteissa tms.). Sitten ei tule suolta päästöjä vesistöihin, kun suon tilalla on kuoppa, eikä myöskään taivaalle, kun mikään ei lahoa. Tämän jälkeen paikalla olevaan järveen voi sitten luontaisesti syntyä uusi suo. 😀

    Olisi myös mielenkiintoista laskea, että jos minulla nyt on vaikka yhdellä tilalla 8 hehtaaria 03-luokan turvemaan männiköä ja 8 ha kangasmaan männikköä, ja lannoitan molemmat, niin kattaako kangasmaan lisäkasvu suoltani tulevat päästöt.

    A.Jalkanen 21.10.2017, 11:49

    Suotutkijat ovat laskeskelleet, että keskimäärin onnistuneesti ojitetulla ja hyvin puuta kasvavalla suolla ojituksen jälkeinen lisäkasvu kattaa turpeen hajoamisen hiilipäästöt, mutta vasta seuraava puusukupolvi pääsee nettonieluksi.

    Jos turve poistetaan, ennemmin tai myöhemmin se hajoaa päästöiksi. Turve kannattaa siis useimmiten jättää suohon ja antaa ennallistua (antaa pohjaveden pinnan nousta), ellei puusto kasva hyvin. Ennallistamisessa tavoitellaan myös lahopuun määrän nousua ja puustoisuuden vähentämistä, josta mm. riekko tykkää. Jos päästöt ilmaan tai vesistöön ovat korkeat, silloin voi ennallistaminen olla kannattavampaa kuin passiivinen ennallistuminen.

    Päästöongelma koskee myös turvemailla olevia maatalousmaita. Muun muassa säätösalaojitus ja viljalta nurmelle siirtyminen alentavat niiden päästöjä.

    kuusessa ollaan 21.10.2017, 12:27

    Tiukka pohdittava kysymys tähän väliin;

     

    Kuinka monta hehtaaria suota sitoo vuodessa sen hiilitonnin, joka louhitaan irti maasta ja poltetaan taivaalle?

    – ihan vaan mittasuhteiden määrittelemiseksi….

    Juniperus 21.10.2017, 13:24

    Puukin kanssa samalla linjalla turvemaiden ennallistamisessta, ja A. Jalkaselle huomauttaisin , että jos turve poistetaan suosta ennemmin tai myöhemmin niin ei sen tarvitse hajota päästöiksi. Nykyisinkin jo ja tulevaisuudessa varmaankin tuolle poistetulle turpeelle löytyy päästötöntä käyttöä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6