Keskustelut Metsänhoito turvemaat

  • Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
  • turvemaat

    Merkitty: 

    julkisuudessa on ollut esillä monia turvemaiden käyttöä tulevaisuudessa rajoittavia asioita. Milloin kunnostusojitusta ollaan kieltämässä, turvemaiden harvennuksia rajoittamassa ym. Mitä mieltä arvon raati näistä? Pitääkö tässä alkaa turvemaita myymään pois?

  • Rane2

    Tuon kartan mukaan vesistöt ovat suo-oja Suomessa kohtuu kunnossa.Tämä ”ekologiset-katastrofivesistöt” sijaitsevat siellä missä väestö ja kaupungistuminen on suurinta.Pääkaupunkimme näyttää kunnostautuvan tässäkin asiassa.

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Makea_vesi_ja_meri/Suuret_jarvet_kunnossa_rannikkovesien_ti(28652)

    A.Jalkanen

    Maatalousvaltaisten alueiden jokivesistöt ovat heikoimmassa ’hapessa’.

    Rane2

    Maatalousvaltaisten alueiden jokien tilanne on ”savi-Suomen” ongelma.Tuota linkin karttaa katsoessa voi päätellä että maatalouskuormituksen osuus Pohjanmaan ja etenkin Varsinais-Suomen rannikolla on vähintään yhtä suuri  kuin Uudenmaan/pääkaupunkiseudun rannikolla.Helsingin edustalla oleskeleva oranssi alue johtuu siis jostain muusta kuin maatalouden kuormituksesta.Tutkijat varmasti tietäisivät mutta eivät kerro.Ranen arvaus on että asutuksen ja muun yhteiskunnan saastuttava vaikutus on paljon suurempi kuin on annettu ymmärtää.

    Tuota soiden ojituksen aiheuttamaa laajaa ”ympäristökatastrofia” ei tuosta vesistökartasta voi havaita.

     

    Puuki

    Joskus oli kirjoituksia, joissa pääteltiin koko Itämeren saastumisen syyksi maataloutta. Unohtui muiden ranta-asukkaiden vaikutus ja mm. laivojen suoraan mereen laskemat jätevedet.

    A.Jalkanen

    Rane2: em. jutun tarkoittaman katastroofin toinen puoli olivat vesistöön valuvat päästöt ja toinen puoli ovat ilmaan pöllähtävät hiilidioksiidiit.

    Taviokuurna

    Pitenevät syksyt ja keväät sekä niiden myötä kasvavat vesien virtaamat kohtelevat kaltoin Itämerta ja sen lahtia. Ruokaa leville, koto- ja vierasperäisille kasveille ja kaloille riittää ja tilanne pahenee, tehtiin pelloilla, metsissä tai Helsingin koirapuistikoissa mitä tahansa. Kierre on kurja kuin Putinin ikijäisten jänkien sulaminen ja metaanin päästöt.

     

    hemputtaja

    Onhan se hienoa, että nämä ”luonnonsuojelijat” ovat löytäneet uudelleen suot. Ovat olleetkin hiljaa niistä pitkän aikaa (ellen erehdy). Liittyy mukavasti heitin pöljyyksiensä jatkumoon eli iskusanoihin (tai sanapareihin): monimuotoisuus, hirveät avohakkuut, hiilinielu, vanhat metsät, suojelu, räävitön luonnonraiskaus ja mitä noita nyt on – olisiko turpeen monimuotoisuuden suojelu hyvä lisä

    Yksi paha pöljyys on ojitusalueiden ennallistaminen. Luonto on jo vakiinnuttanut vanhimmat ojitukset – olivat ne sitten huonoja eli hyviä. Se että ne taas tongittaisiin uudestaan on paha virhe. Kestäisi taas vuosikymmeniä ennenkuin luonto tasaisi sen onnettomuuden.

    mehtäukko

    Niivvaen on se tuossakin pöljyydessä puolensa: valtio maksaa…

    Juniperus

    Kolumnistin hutiojituksesta:

    Hän ei ole tainnut käydä kuin lotisevan jängän ja lettojen reunoilla Pohjois-Suomessa. Erittäin paljon on soita ojittamalla saatu niistä melko hyvin puuta kasvaviksi ja näinollen hiilinieluiksi. Vanha viisaus on, että ensin pitäis tutkia ja sitten vasta hutkia.

    Puuki

    Vasta tänä vuonna oli tutkittu,että ennallistettu suo yllättäen lisäsi ravinnepäästöjä. Kannattaisikohan tosiaan antaa puustoisten turvemaiden ennallistua omia aikojaan, jos ovat sen laatuisia että”haluavat ennallistua” ollenkaan.

    Liian innokas puustoisten soiden ennallistaminen saattaa nimittäin aiheuttaa ympäristömetsiinkin ötökkätuhoja ja kaventaa monimuotoisuutta; aika yksipuolinen  on kirjanpainajien tuhoama metsä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)