› Keskustelut › Metsänhoito › turvemaat

  • Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • turvemaat

    Lähetetty: 12.10.2017, 16:27

    Merkitty: 

    julkisuudessa on ollut esillä monia turvemaiden käyttöä tulevaisuudessa rajoittavia asioita. Milloin kunnostusojitusta ollaan kieltämässä, turvemaiden harvennuksia rajoittamassa ym. Mitä mieltä arvon raati näistä? Pitääkö tässä alkaa turvemaita myymään pois?

    Tekijä
    nollanelonen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 13.10.2017, 09:09

    Lasketaanko ennallistettu suo hiilinieluksi?

    jees h-valta 13.10.2017, 19:51

    Ei varmaan mutta pipertäjien sielunmaisemaksi ja siksi ne on ennallistettava. Suomessahan suojelu tarkoittaa luonnossa aina museointia joka on täysin luonnotonta.

    Juniperus 14.10.2017, 16:11

    Eivät kaikki ennallistetut suot ole olleet metsänkasvatuskelvottomia. On ennallistettu kasvavia korpiakin ja räjäyttämällä katkottu kuusitukkeja ötököillee. Jälki ollut kuin Karjalan kannaksella sodan jälkeen. Ei luulisi nykyaikana olevan mahdotonta keksiä esim. rahkasammalille ja turpeelle sellaista käyttöä joka ei aiheuttaisi päästöjä ja kun rahkasammal ja turve olisi poistettu suosta, niin näillä alueilla voitais alkaa kasvattamaan esim. juolukkaa ja katajaa (juolavehnääkin voitais kokeilla). Näitä voitais hyödyntää esim. ravinto-lääke-ja koriste aineina , lisäksi suosta alkaisi tulla hiilinielu.

     

     

    Korpituvan Taneli 14.10.2017, 16:42

    Kyllähän niitä on sellaisiakin soita. joista ei ojittamalla metsänkasvatuspohjaa tule. Ongelmana lieneekin se että ennallistajat haluavat ennallistaa kaikenlaiset suoperäiset ja perättömätkin alueet. Heidän tarkoituksenaanhan on muutenkin kaiken taloudellisen toiminnan kieltäminen luonnossa. Sitten metsäpuolella aina joskus ollaan vähän liiankin toiveikkaita suon metsätalouskäyttöön soveltuvuudesta.

    Puuttuu siis Järkevä linja. Ennallistetaan hyviä metsänpohjia ja toisaalla saatetaan kunnostusojittaa laajaakin isovarpuista rämettä, vaikka entistenkään ojien penkoissakaan ei edes puu kunnolla kasva.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki 14.10.2017, 17:04

    Kunnostusojituksenkin tyyli on muuttunut entisistä ajoista eikä enää ojiteta alueita, joissa joko kasvaa tarpeeksi paljon puuta (>100m3/ha) tai ei kasva juuri yhtään. Vai vieläkö jossain isovarpuisia rämeitä on viime aikoina ojitettu  ?

    mehtäukko 14.10.2017, 17:06

    Nimenomaan järkevä linja!

    Sen etsinnässä on ollut yksi yhteinen nimittäjä: Lainsäätäjä on kaikessa pöljyydessään kuunnellut milloin minkin sortin noita-akkaa ja -ukkoa ja alamaiset ihmettelevät kun muoti heittelee kuin piru kerjäläistä.

    Sitä on MH:n tukkimetsien pommitukset ja kasvavien suomuuttumien tuhoaminen.

    Korpituvan Taneli 14.10.2017, 18:03

    Puuki:

    ”Kunnostusojituksenkin tyyli on muuttunut entisistä ajoista eikä enää ojiteta alueita, joissa joko kasvaa tarpeeksi paljon puuta (>100m3/ha) tai ei kasva juuri yhtään. Vai vieläkö jossain isovarpuisia rämeitä on viime aikoina ojitettu  ?”

    Valitettavasti ei tuo 100 m³ hehtaarilla puuta aina riitä poistamaan vettä metsästä, ojitusta tarvitaan silti. Monesti toki riittäisi kun uhrataan yksi päivä miestyötä lapion kanssa per 10 ha ojitusaluetta. Lapiollakin saa ojaan pudonneet mättäät pois, samoin pahimmat neulas/sammalpadot yms.  Harvennuksen yhteydessä voi tietenkin tarvittaessa tehdä kaivurillekkin tilaa.

    Kylähän ne isovarpuiset on taidettu jättää rauhaan. Parempi merkki kuin varpujen tutkiminen on se kun katsoo ojitetulla alueella ojan penkkoihin, jos siellä puu kasvaa kunnolla, niin kunnostus ojitusta voi harkita. Jos ojanpenkatkaan ei kasva, niin turhaa on kunnostaa ojia.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    Visakallo 15.10.2017, 06:40

    Pete: ”Käykö niin, että teollisuus saadaan peloteltua niin, että ”vastuullinen” puunostaja ei enää vaikkapa 15-20 vuoden kuluttua tee edes tarjousta turvemaan leimikosta…?”

    Pete saattaa olla valitettavan oikeassa. Kun turvemaiden puunkorjuu on muutenkin käytännössä hankalampaa, voi olla, että käy juuri noin. Voi olla, että asia tulee eteen jo aivan lähivuosina.

    mehtäukko 15.10.2017, 09:00

    En jaksa uskoa moiseen.

    Tietysti voihan olla mahdollista sekin, ettemme ole nähneet vielä pöljyyden huipentumaa!?

    Nämä esillä olleet kotimaiset omaan pesään paskantajathan tekevät ”leipänsä” eteen ihan mitä hyvänsä!

    A.Jalkanen 16.10.2017, 00:14

    Hutiojitus = ympäristökatastrofi? (kopiointi toisesta ketjusta)

    https://yle.fi/uutiset/3-9883784

    En käyttäisi ihan tuota nimitystä, vaikka kirjoituksessa kiinnitetään huomiota ihan oikeisiin ongelmiin. Mitä tehdä kunnostusojituskelvottomille soille? Niiden määrä alkuperäisestä noin 3,7 miljoonasta ojitushehtaarista voisi olla määritelmästä riippuen vaikka 700 000 hehtaaria (20 %). Näistä kannattaisi kai ennallistaa esimerkiksi niitä soita, joilta karkaa turpeen hajotessa ilmaan paljon hiiltä tai veden mukana vesistöihin paljon ravinteita, ja jättää loput ennallistumaan itsekseen – jos nämä kaksi ryhmää on erotettavissa toisistaan.

    Paremmin metsää kasvavien soiden lannoitus- ja hakkuutapoja pitäisi myös kehittää em. päästöjä minimoivaan suuntaan, ja tutkimusta asiasta onkin jo aloitettu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6