Syksyistutuksia ei kai yleisesti neuvota tehtäväksi routivalle maalle. Onko entinen turvesuo tässä mielessä routivaa maalajia? Istuttaisitteko mäntyä elo-/syyskuussa?
Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas (tiedoston koko 400 MB). Lannoitus s. 141-142. (Turhamaisena ihmisenä mainitsen että julkaisun kirjallisuusluettelosta löytyy kaksi julkaisuani liittyen taimien kokovaihteluun ja otantaan taimitarhoilla.)
Kyllä vanhalle turvesuonpohjalle saa metsän ja hyvänkin kasvatettua, Viime kesänä raivasin sellaisen kohteen istutettu koivu/mänty kohde. Hyviä runkoja jäi kasvamaan, männyllä hyvä kasvu. Aikoinaan oli varhaisperkattu täystiheä metsä jäi mutta poistuma oli yli 80 tuhatta pajua 3-4 cm. Eli paju niillä ainakin kasvaa,
Onko joku pohtinut sitä, että miten aikanaan todetaan, onko taimikko syntynyt turvemaalle a) kylvämällä, b) istuttamalla tai c) tuhkan avulla tai jopa d) tekemättä mitään?
Ihan vaan näin nimimerkillä kiero isäntä.
Kieltämättä tuo suoraviivainen puupellon teko kuulostaa hoitotoimien kannalta viisaalta. Jos puut olisivat riveissä jokseenkin tiheästi niin että hehtaarikohtainen runkoluku pysyisi järkevänä, rivien välit voisi vaikka ajella muutaman vuoden välein jollain vehkeellä sileäksi, eikä tarvitsisi raivaussahan kanssa leikkiä.
Suopohjia on hyvinkin monenlaisia. Pohjamaan laatu ratkaisee paljolti männyn laadun. Jos pohjamaassa on karkeaa ainesta (usein on) ja turvetta on jäljellä noin 30cm niin mänty kehittyy ihan ok laatuiseksi ja tukkiprosentti moninkertaiseksi hieskoivuun verrattuna. Ja aivan varmasti koivua on sekapuuna teki mitä tahansa.
Joo, suureen osaan koivua ilman muuta tulee mukaan. Toisaalta jos halutaan kasvattaa tukkia, niin silloin se männyn tavoiteltava runkoluku ei välttämättä ole se 2000 istutettua tainta per hehtaari, vaan maanparannus- ja kuivatusvaikutuksen vuoksi ne kuitupuuna poistettavat rungot voisivat pitkälti olla koivua. Kyse on vaan siitä, miten se temppu tehdään.
Anttoo han istutti suoriin riveihin metrinnvälein kuuset, riviväli 5 metriä. Valehteli kasvun olevan hirveä ja puut D 1,3 :ssa 50 senttisiä.
Oliko vielä, että tuosta viisimetrisestä väylästä energiapuusato pari kertaa kiertoaikana.
Se on poijjaat sellaanen asia, että tuollainen vanha turvetuotantoalue on äkkiä sellaanen puuntuotantoalue, notta siinä lehtomaiset kankaatkin jäävät toiseksi.
Kyllä tuossa lapinlisää on, mutta vanhojen koulujen ja maalaistalojen ympärillä näkee ajoittain isoksi kasvaneita kuusiaitoja, joissa puiden välit ovat aika pieniä järeyteen nähden.
Voihan sitä käytäväkasvatusta kokeilla, jos sopiva paikka löytyy.
Pajut ehtii kasvaa havupuiden yli joskus parikin kertaa taimivaiheessa. Ra-koivikossa ei niinkään. Ison pajukon raivaus on työlästä hommaa, kun niiden tyvet kasvaa monesti maata pitkin , niin ra-sahalla hankala katkoa. Toisen kerran pääsee raivaushommiin, kun kannot kasvaa versoja yli havupuiden taimien. 3:tta kertaa ei tod. näk.tarvita enää kuusellakaan.
Tuon kasvatusoppaan mukaan taimikasvatuksen tutkimus alkoi 1924. Ilmeisesti kuitenkin aiemmin. Minulla on kirjahyllyssä Tapion vuosikirja 1913, jossa opetetaan metsäpuiden taimien kasvatusta. Oppaan mukaan ne kasvatettiin penkeissä pohjoisrinteellä, jottei aurinko kuivaa liikaa.
Oleellista on siis, ettei metsätaimien kasvatus ole mitään sotien jälkeistä puuhaa vaan sitä on harjoitettu jo yli 100 vuotta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.