Syksyistutuksia ei kai yleisesti neuvota tehtäväksi routivalle maalle. Onko entinen turvesuo tässä mielessä routivaa maalajia? Istuttaisitteko mäntyä elo-/syyskuussa?
Kun tuhka levitetään metsäkoneen – tai vastaavan alustalle sijoitetulla irtokakin levityskoneella, jolla ajellaan suorin linjoin alueella, niin veikkaampa, että telojen / kitkojen / piikkiketjujen jälkiin syntyy uusi sukupolvi olosuhteisiin, joista ponnistavat puut ohittavat nopeasti siellä olevat – aikaisemmin syntyneet yksilöt.
Ehdottomasti paras pioneeripuu tulee olemaan hieskoivu, joka oman kasvukierroksensa (20 -30 vuotta) -aikana valmistaa maaperän oivalliseksi kasvualustaksi kuusille, jotka tuulen mukana lentosiipensä avustamana liitävät hangen pintaa pitkin jopa kilometrin päästä.
Näin kun asia on, niin taimia kannattaa istuttaa vain niin vähän kuin on pakko. Männyntaimet tuolla alueella tulevat olemaan vain kuitupuuta laadultaan.
A.Jalkanen: Tuo istutusten jakaminen syksyyn ja kevääseen kuulostaa kyllä järkevältä jo senkin vuoksi, että työtä saa jaettua.
Pete: Kylvämällä metsitystuki on alhaisempi:) Voi olla, että tulee lopulta yhdisteltyä istutusta ja kylvöä. Apatiitti ja biotiitti ovat siinä mielessä hankalia, että niistä joutuisi itse tekemään seoksen. Niitä ei myöskään saa suursäkeissä, vaan toimitus olisi rekkakuormana. Ymmärtääkseni sekä biotiitti ja apatiitti ovat myös hidasliukoisia, joten ihan alkuvaiheessa taimi ei taida niistä ravinteita saada. Ajatuksena täsmälannoitus on kyllä kiehtova. Olisihan se hienoa, kun taimet lähtisivät hyvin kasvuun, ja muu kasvillisuus puuttuisi lähes kokonaan. Ennen kuin sitten tekee laajemman ja pitkävaikutteisemman tuhkalannoituksen.
Istuta argrow pottiputkella, mutta käytä lannoitteena mahdollisimman matalatyppistä NPK:ta, eli Yara Hevi 1 (NPK 8-5-19+ hivenet).
Argrow lannoite ei noille kohteille sovi kun siinä ei ole lainkaan kaliumia.
Lannoitetta ei siinä paljon tule, mutta saattaisi hyvinkin riittää parin kasvukauden tarpeisiin. Kustannus olisi lähinnä mitätön ja lisätyötä ei käytännössä ollenkaan.
Täysin kerettiläinen ajatus turvesuopohjien vesakon torjuntaan kun tavoitteena on turvata mäntyjen kehitys:
ruiskutus pienellä määrällä glyfosaattia (1-2litraa/ha?) ja vähintään 200litraa, mieluummin 300litraa, vettä seoksella syksyllä kun männyn taimet ovat täysin puutuneet, mutta koivun lehti vielä vihreä. Tähän voisi käyttää traktoriruiskua niin homma joutuu ja annostuksen pystyy vakioimaan.
Männyt eivät vahingoitu, mutta koivut ottavat nokkiinsa kunnolla. Eivät kaikki kuole, mutta mänty menee seuraavina vuosina menojaan?
Jätkän ajatus että sekametsää tavoitellaan on hyvä. Laittaisi mäntyä vain sen verran että saa metsitystuen, ja ottaisi sekaan hieskoivun ja muita lehtipuita. Huomioiden tietenkin hoidosta ja tiheydestä tukiehdoisssa annetut ohjeet.
Tervaleppää voisi myös kylvää. Entäs jos omatoiminen taimikasvattaja kokeilisi kasvattaa pienen erän myös tervaleppää. Ei taida enää ehtiä tälle keväälle koska siemenet ovat tainneet jo pudota lepän kävyistä? Hieskoivun ja muiden lehtipuiden karike parantaa maata ja alkaa muodostaa humusta.
Ei liene orgaanisen pintamaan puute turvesuolla se mihin lehtipuita tarvitaan. Tämä suunnitelma alkaa kuulostaa ”kerralla kuntoon” -periaatteen vastakohdalta.
Turve pitää saada lahoamaan, se onnistyy lehtikarikkeen avulla. Lisäksi koivun juuristo kasvaa niin voimakkaasti, että ”Se on kuin maata hitaasti äestäisi koko ajan”, sanoi MH Vilho Raatikainen Evolla. Lehtippu – nimenomaa Leppä on kova maanparantaja.
Tuo sekametsä -periaate tuottaa metsän takuuvarmasti kerralla , halvalla – lähes ilmaiseksi ja uudistuminen on myös halpa, tehokas ja varma.
Mutta KUN haaveena siintää maksimi-tukiaiset, niin mitäpäs siinä muuta kuin väsäämään jäsenanomusta KEPU:un.
Eihän tuloksen ole väliä, kun tukiaiset on kovat = näennäisuudistaminen, eli mallia näennäisviljelijä.
Totta, mutta: Mäntytukkia sieltä ei tule, ainakaan kunnollista, kasvatetaan siis kuitua! Energiapuun kantohinta alkaa kohta olla kuitupuun tasolla, siis miksi ei kasvateta sekapuustoa parinkymmenen vuoden kiertoajoilla, kun ”Hehtaari kasvaa massaa saman verran, on sillä 1600 runkoa, taikka 500 runkoa.”
Nykyisin hetsää hoidetaan sen takia, kun tukin kantohinta on kolminkertainen verrattuna kuidun hintaa. Turvesuo on kuitenkin kuitupuun kasvatuspohja, eli myös energiapuun kasvatuspohja.
Kyllä hieskoivikkoakin voi hyvällä tahdolla nimittää metsäksi !
Kyllä tässä vähän Pelle Peloton piirteitä on tässä(kin) projektissa ja samalla kompastumismahdollisuuksia. Mietin tuota, että pääosa taimista kasvatettaisiin itse ja niille heitettäisiin vaan hyppysellinen peekoota. Olen siinä käsityksessä, että taimitarhalla taimet saisi lannoitusta kasteluvedessä ja jos istuttaessa antaa vielä hyppysellisen typpeä tehokkaammassa muodossa (argrow), niin onnistumisen voisi ajatella olevan varmempi. Tuote oli ilmeisesti jo tuttu, mutta miksi tässä ei käytettäisi sitä varmistelemaan oman kasvatuksen tuotoksia?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.