Keskustelut Metsänhoito Turvemaalle istutus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)
  • Turvemaalle istutus

    Syksyistutuksia ei kai yleisesti neuvota tehtäväksi routivalle maalle. Onko entinen turvesuo tässä mielessä routivaa maalajia? Istuttaisitteko mäntyä elo-/syyskuussa?

  • jpjulku

    Turvekangas, kiitos kommenteista ja vinkistä. Täytyy miettiä istutusmuotoa. Olen myös miettinyt lannoituksen tekemistä ensin laikkulannoituksena siten, että tuhkaa nopeammin liukenevaa pk-lannoitetta viskataan hyppysellinen taimen juureen. Laajempi tuhkalannoitus tulisi sitten myöhemmin. Tällä ehkä välttäisi sitä, että koko alue heinittyy ja vesakoituu ennen kuin taimet ovat riittävän kokoisia.

    A.Jalkanen

    Itse tekisin ihan ensin tuhkan levityksen.

    Visakallo

    Tuo jpjulkun ajatus voisi kyllä olla ihan toimiva. Tärkeintä on saada taimet heti hyvään kasvuun, ennen kuin muuta ryönää alkaa alueelle tulla.

    A.Jalkanen

    Tuhkalannoitus auttaa ryönän lisäksi myös niitä taimia. Lähinnä ajattelin tekniseltä kannalta: tuhkaa levitettäessä joudutaan liikkumaan alueella koneella jolloin osa taimista voi liiskaantua ajoneuvon alle, elleivät huku tuhkaan…

    Panu

    Metsälehdessä tai jossain oli juttua 200ha entisestä turvesuosta. Se oli tuhkalannoitettu mutta mitään ei oltu istutettu tai kylvetty. Tuhkalannoituksen jälkeen alue oli täyttynyt männyntaimilla. Varmaan toki hieskoivuakin piisaa.

    Tosin jos nyt teet kaiken itse niin kemeralla tienaa.

    Männyn syysistutuksesta:

    ”Männyn taimilla on havaittu selvästi enemmän tuhoja syysistutuskohteissa kuin kuusella”

    Turvekangas

    Turpeen nostoalueelle levitetty tuhka liukenee hitaasti. N. 3 kesää menee, ennenkuin sen vaikutus alkaa näkyä, sen jälkeen tulee ne hiekoivut sun muu. Kannattaa harsita edullista kalkinlevitysvaunua ja traktoria, urakoitsija ottaa luokkaa 10 eur tonni, joten eipä kannata paljoa omaa aikaa siihen vaiheeseen käyttää.

    Jos PK lannokeetta on käytössä, se vaikuttaa hyvin nopeasti eli jo levitysvuonna. Itse käytin sitä kun oli vielä saatavana. Vedin istutusriville PK-viivan niin lannotteen kulutus on aika maltillinen. Sillä ne taimet pärjää alun ja tuhka vaikuttaa sitten myöhemmin.

    Kun kyse noin suuresta alasta niin tosiaan ne hoitotyöt ovat sitten huomattavat. Siksi syytä miettiä jo istutuksesta lähtien kuinka jatkohommat sujuvat näppärästi. Tasaisilla saroilla kun voi hyödyntää koneita, toisin kun tavallisella muokatulla aukolla.

    Menestystä urakallesi. Itsellä vajaa 5ha suota jäljellä ja sitten on se 30 ha metsityksen alla. Kun homma loppuu niin ne toimivimmat keinotkin on juuri oppinut.

    jpjulku

    A.Jalkanen: Haaste on, ettei maaperä taida kantaa raskasta tuhkanlevityskalustoa kesällä. Ja nyt kun tämä metsitystukipäätös ei ehtinyt menneelle (niin kai uskaltaa jo sanoa..) talvelle, niin seuraava aikaikkuna on ensi talvi. Istutusten kanssa olisi kuitenkin tarkoitus edetä jo loppukesästä tai syksyllä. Taimien liiskaantuminen koneen alle on tietenkin ollut mielessä, ja ratkaisu siihen olisi vaan suunnitella ja merkitä sallitut ajolinjat hyvin, ja jättää ne vielä istuttamatta.

    Panu: Joo minäkin olen nähnyt jutun (tai vastaavan) jossain lehdessä. Kohde taisi olla jossain päin Pohjois-Savoa. Ala oli tosiaan metsittynyt luontaisesti, tuhkalannoitusta lukuunottamatta. Mutta luontaiseen metsitykseen ei saa metsitystukea, enkä kiistä, etteikö se olisi itselle iso ajuri koko hankkeessa. Mänty taitaa yleisestikin olla vähän kuusta hankalampi istutettava. Istutusajankohdan merkityksestä löysin oheisen artikkeliselosteen. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9994

    Turvekangas: PK-lannoitetta on jälleen saatavana. Forestvital niminen yhtiö markkinoi tuotetta. Sitä oli suunnitelmissa viskata hyppysellisen jokaisen taimen juureen. Ajatus on juurikin nopeuttaa taimen ravinteidensaantia, koska tuhkassa fosfori ja kalium ovat tosiaan hidasliukoisessa muodossa. Ja kiitokset menestystoivotuksista! https://www.forestvital.com/index.php/tuotteet/fv-rautainen-metsanpk#yhteystiedot

    A.Jalkanen

    Kyllä tuhkan levitys onnistuu tietenkin noinkin. Vähälumiseen aikaan näkyvät taimet ja jos niitä on harvassa, niiden välistä voi ajella – varsinkin jos ne ovat riveissä kuten täällä on aiemmin ehdotettu.

    PK-lannoitus onnistuu yhtä hyvin niin että istuttaa syksyllä ja sitten kun ehtii ja jaksaa, käy heittämässä jokaisen taimen juureen lannoitetta – sitä ei siis tarvitse saada maan sisään vaan sadeveden mukana se kulkeutuu syvemmälle.

    Syysistutukseen liittyvien riskien vuoksi jättäisin puolet taimista talvehtimaan tarhalle ja istuttaisin ne keväällä. Siis ensin harvaan istutus ja keväällä täydennysistutus väleihin. Ei niin, että puolet alueesta syksyllä ja puolet keväällä.

    Puuki

    Lentolevitys kustantaa muutaman sata€ /ha (ehkä 150-200) enemmän mutta säästää sitten kasvatettavaa puustoa paremmin kuin konelevitys. Talvikelillä onnistuu koneellakin paremmin.

    Pete

    Mielenkiintoista seurata miten jpjulkun projekti etenee!

    Jos entisen turvesuon metsitys osuisi omalle kohdalle, niin tutkisin kyllä tarkkaan miten onnistuisi kylvämällä istuttamisen sijaan. Tarkkuuskylvökoneita on olemassa ja työnnettävät niistä ovat hyvinkin edullisia kuten EarthWay 1001–B. Siihen saa myös jonkinlaisen lannoiteannostelija lisävarusteena. Ajatuksena siis se, että kylväisi mäntyä riveihin ja samalla levittää hyvin pienen määrän laadukasta tuhkaa tai apatiitti/biotiitti seosta päälle. Tämän seurauksena, toivottavasti, männyt itävät ja kehittyvät samalla kun valtaosa alasta ei edelleenkään ota kasvillisuutta. Tuhkan levitys koko alalle sitten kun männyntaimet ovat vakiintuneet.

    Jos kylvää mäntyä tarkkuuskoneella 10cm välein ”nauhaan”  niin 100 metrille menee 1000 siementä ja jos nauhat ovat 1 metrin välein niin hehtaarille 100000 siemntä. Tämä tarkoittaa noin 400g siemntä hehtaarille. Ja jos ”tuhkanauhan” leveys on vaikka 2cm, niin hehtaarin alasta tuhkan alle jää 200neliötä. Tämä tarkoittaa 80kg/ha tuhkaa (tms.) hehtaarille, eli ei kovin paljon. Tämä siis jos ns. normiannos on 4000kg/ha.

    Tietysti avomaaviljelyn ammattikalustolla, traktorivetoisella, projekti sujuisi vielä laadukkaammin ja ainakin nopeammin.

    Ilmeisesti männyn kylvöt ovat onnistuneet turvesuopohjilla kohtuullisesti ja jos männiköitä on vieressä niin luontaisestikin hyvin. Ongelmana on voimakas vesakoituminen ja pintakasvillisuuden reuhahtaminen mikäli tuhka on levitetty koko alalle ennen mäntyjen itämistä(?). Ja tämä taas johtaa veaoitumiseen ja erittäin työläisiin rauvauksiin?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)