Kertokaapa jotka tiedätte, miten parhaiten uudistan aukoksi aavistushakatun turvekorven? Ollaan eteläisessä Suomessa hirvien talvilaidunalueella. Alueella kasvoi lähes puhdas järeä kuusikko. Havut ja kannot korjataan pois.
On hämmästyttävä ilmiö kuinka alikasvoskuusillakin saadaan laadukasta tukkia tulevan ensiharvennuksen höystöksi. Nytkin jätän haavikon alle harvennettuna noin metrin mittaista kuusta aika tasaisesti sinne tänne ja varsinkin ojanpenkkoihin. Voi jees sitä kasvun rykäisyä kun ne lähtevät kilpaa tulevan kasvatusmetsän kanssa repimään tulevaan tukkikokoon. Nytkin minulla on yksi vajaa parikymppinen turvemaasarka josta juuri viime syksynä tein kemera-nuoren metsän hoidon. Nippanappa alle parintuhannen taajuus ja onneksi tarkastaja ei osunut sinne ojanpenkoille kertaakaan paikkatarkennukseen. Siellä on komeaa tukkipuuta koko pitkänmallisen saran matkalla. Se kun ei muuten erotu naapurin kuusikkoa vasten juurikaan. Ojan jäitä myöten kulkien komeita puita katsella, sieltä saa hiukan apurahaa enskaan. Myös hieskoivu on tuollainen hyvä rykäisijä haavikon kilpakumppanina josta olen jo kertonutkin. Nämä hiukan tuohon A.J:n edellisen sivun kysymykseenkin.
Kuusta pitää istuttaa 1800/ha jos sieltä raivaa kaiken muun pois. Käytännössä aukolla on valmiinakin aina jonkinverran taimia ja lisää puskee luontaisesti. Koivu yleensä nousee aluksi kuusen edelle mutta se ei haittaa, päinvastoin tulee järeää puuta ensiharvennukseen. Pitää vaan raivatessa katsoa sopiva tiheys ettei kuusten latvat piiskaannu.
osaisiko joku tehdä tai teettää oikean talous laskelman ko kohteesta. Toinen ohjelma sellainen jossa maanmuokkaus ja maksimoidaan kuusen kasvatuksen motit. Toinen etä mahdollisimman vähällä saadaan kouikko aikaseksi tai muu lehtipuusto kasvatetaaan ne energiapuuksi ja luontaisesti syntynyt kuusikko kasvatetaan myöhemmin tukkipuustoksi vaikkapa 400 kpl hehtaari? Riistaa ei arvoteta kumpaankaan laskelmaan. on kait niitä tietokoneisiin tehtyjä ohjelmia kun metsäkoneen kuljettajatkin opettelevat tietokoneella.
Kari Mielikäinen kommentoi Metsämakasiinin kysymysosiossa kysymystä voiko istutustiheyttä alentaa. Ainakin kuusella voisi toimia huolellisella metsänuudistajalla sellainen kasvatusketju, jossa aloitetaan harvemmalla istutustiheydellä ja pudotetaan tiheys ainoassa kuituharvennuksessa noin 800 kappaleeseen hehtaarilla.
Mutta jos e-suomessa päätehakkuulla lähtee se 400-500 m3 keskimäärin, niin en kyllä ekana kävis nuukailee istutustiheydestä. Yleensä aina taimia kuolee tai vioittuu muuten ettei niistä tule kunnon tukkipuuta. Siinä ei seuraava sukupolvi ajattele lämmöllä, kun joka toinen päätehakattava puu on vänkkyrä hieskoivu tai pihlaja.
Mites olisi kuusien istutus 1200 kpl/ha. Harvennus 600 kpl/ha. (Harvennuksen voi tehdä yhdessä tai kahdessa erässä.) Loppukasvatus motin puiksi, eli 600 mottia/ha?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.