Kertokaapa jotka tiedätte, miten parhaiten uudistan aukoksi aavistushakatun turvekorven? Ollaan eteläisessä Suomessa hirvien talvilaidunalueella. Alueella kasvoi lähes puhdas järeä kuusikko. Havut ja kannot korjataan pois.
Jessi sen korjuu vaan on ongelma. Joutuu hakkaamaan ajourat. manutyönäkin ne urat pitää tehdä. Urilta hakattavista puista ei tule myyntipuuta. Jos pitkität hakkuuta saadaksesi uralta lähtevistä puista myyntipuuta niin useasti alla olevan taimikon latvat ovat kärsineet päällä olevista ylispuista. Eihän niitä ylispuitakaan kannata aivan pieninä hakata korjuukustannusten takia. Parasta on ylispuita ei taimikkoon. Tässäkin pitää miettiä se lopputulos.
Ajoitus siinä tärkeintä on milloin ruvetaan koivua vähentämään. Kyllä asia on tiukassa seurannassa eikä mäntyjä päästetä koivuista kärsimään. Korkeintaan yhden kolmemetrisen kuitutapin tavaraksi voi päästää. Männikkö sietää manutyön ajourat, ei tarvii mitään suurta paanaa. Voin käyttää jopa hyvinkin kevyttä kalustoa korjuulla.
Aivan oikein ne pitää raivata pois eikä kasvattaa ylispuiksi. Olen samaa mieltä asiasta aivan kokemuksesta. Jotku ei niitä vaan raivaa. Taimikon varhaishoidossa jo kaikki lehtipuu pitää kaataa pois. Näin saadaan paras kasvava metsikkö.
Kyllä sitä Kasper minullakin jo kokemusta aiheesta piisaa. Sinun taitaa olla koulutyyppistä oppia suoraan mhy:n propakandaosastolta. Minulla aukko ei koskaan ole aukko jossa on vain pelkät istutuspuut. Minä nopeutan ja terästän ensiharvennusta hiukan vanhan metsän krouvimmalla tavaralla. Saa sen enskankin huomattavasti aiemmin eli sen nykyisen laulun 50ltr:n keskitilavuusvaateesta. Mäntyhän loikkaa aivan mahtavasti mättäistä joten tasaista ja krouvia metsää jo alle parikymppisenä.
jeesin erirakenteismetsiä olisi mielenkiintoista päästä näkemään. Siellä on selvästi kokemusta siitä miten alikasvospuista tehdään uutta myyntipuuta. Mitkä puulajit jeesin kokemuksen mukaan kannattaa jättää aukkoon kasvamaan ja mitkä ei? Poistuvatko alikasvospuut enskassa vai jääkö niitä myöhempiin harvennuksiin?
2-jaksosen koivu-kuusi metsän kasvatuksessa jätetään koivuja ylispuiksi. Muutenhan ne pitäisi korjata ajoissa pois; varsinkin männiköissä. Kyllä hieskoivukin kelpaa kasvatettavaksi puuksi monin paikoin , jos muuta puuta ei tule luont. ja viljeltyjä puita ei ole kasvamassa. Esim. kuusen juurikääpäalueilla olisi ra-koivusukupolven kasvatus välillä omiaan mutta aina se ei onnistu.
Tuo 1200 kpl/ha ku-istutus onnistuu yleensä hyvin jos kasvupaikka (ja sen maanmuokkaus) on sopiva myös luont. täydennyksen kannalta. Mutta sitäkään ei voi yleistää. Oikein rehevillä paikoilla voi olla parempi olla luottamatta muuhun kuin istututustaimiin. Silti pitää tod.näk. paikkaansa edelleen erään tutkimuksen tulos jossa todettiin havupuilla paras tuotto tulevan 1300-1500 kpl/ha tiheydellä havupuuta th:n jälkeen. (3%;n korolla laskettuna) . Mutta siihen tietysti tarvitaan niitä kasvatettaviksi kelpaavia taimia jotka selviää siihen asti ja eteenpäin.
1500 kuusta antaa jo sekin enskaan hyvän tuloksen, mutta maltillinen vaikka 10 %:n koivusekoitus voisi lisätä elinvoimaa kuusikkoon. Männikön jättäisin vielä th:ssa vähintään 2000:een.
Yksi kokemus korpikuviosta, 60 luvun ojitusten jälkeen luontaisesti syntynyt hieskoivu. Väljennettiin hieskoivikko 15-20v sitten kun toivottiin kuusta tulevan alle. Ei tullut kuusta, heinät lähti kasvuun ja peitti pohjan. Hakattiin aukko ja ojitettiin syvälle, josko heinät kuivuisi. Osa mätästettiin kuuselle osa kylvettiin mänty, halla vei kahtena keväänä kuusentaimet, ei lähteneet enää. Kylvettiin mänty koko alalle. Hieskoivun kantovesat kasvuun. Käytiin läpi muutama tuhat kantoa glyfolla. Ojien varsiin syntyi hieskoivu viidakko. Varhaisperkaus viitenä vuonna pahimmista paikoista, Nyt kymmenen vuoden jälkeen näyttäisi että mänty pääsee päälle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.