Kertokaapa jotka tiedätte, miten parhaiten uudistan aukoksi aavistushakatun turvekorven? Ollaan eteläisessä Suomessa hirvien talvilaidunalueella. Alueella kasvoi lähes puhdas järeä kuusikko. Havut ja kannot korjataan pois.
Korpikaistaleiden uudistamista voi tehdä ainakin pohjoisemmassa luont.kaistalehakkuilla . Mutta rehevämmän pään korpia on parempi uudistaa istuttamalla ainakin osa kasvatettavista puista. Maanmuokkauksessa ei kannata kaivaa maata liian syvältä. Raakamaassa ei ole tarpeeksi ravinteita joten taimien kehitys voi olla alkuun hidasta, jos mättäät on korkeita. Ojakauha ei ole sopiva laikkumättäiden tekoon ellei ole kyseessä ojitusmätästys jossa maat levitetään laajalle alueelle.
Totta Puuki . Itse olen tuosta maanpaljastelusta huomannut, että mitä enemmän maata myllätään, sen enemmän siellä kasvaa perattavaa. Tuollainen turvekangas josta revitään kannot ja isosti muokataan ainakin meilläpäin ottaa hieskoivua ihan pe..sti. Täällä meillä kantoja ei ole poistettu varmaan 10en vuoteen, mutta vertailukohteina voin pitää Asta+muita aluetta kohdanneita myrskyjä – ei tarvitse tyhjäkäynnillä sahaa pidellä varhaisperkauksia ja taimikonhoitoja tehdessä.
Korpia on niin monenlaisia. Karumman pään korteikkoiset korvet aika helppoja. Rehevät lehto ja ruohokorvet joskus hyvin työläitä. Pahimpia mitä ollut niin sellaiset lehtokorvet joissa kasvaa nokkosta eli vihaheinää pitkänä ja sakeana. Se tappaa taimen helposti ja vaatii kaksi poljentaa kesässä. Kainaloihin asti pitkä sakea kastikka ja koiranheinä on myös työläs. Vaatii taimien merkitsemisen pitkällä tikulla ellei halua käyttää kohtuuttomasti aikaa taimien usein turhaan etsimiseen. Sekaan noihin rehevimpiin pukkaa usein pirusti paatsamaa, leppää, hieskoivua, pihlajaa ja pajua/raitaa ja haapaa. Ne pitäny usein raivata joka toinen kesä. Ovat hetkessä miehen mittaista. Mutta hyvinhän ne rehevät korvet puuta kasvaa kun ne alkuun saa. Parhaita kasvupaikkoja. Taimia kannattaa istuttaa reilusti, koska rehevä ryönä tappaa taimia jonkun verran vaikka kuinka koittaa puhistaa. Riittää että taimen latvakasvu vaurioituu, niin sitä on enää vaikea saada uudelta latvalta nousemaan ryönän päälle.
”Edes turvemailla ei kuitenkaan voida kokonaan välttää avohakkuita ja maanmuokkausta. Esimerkiksi varputurvekankailla tiheä varvusto sekä heikosti maatuneesta karikkeesta ja sammalesta muodostunut niin sanottu raakahumuskerros taimettuvat huonosti ilman maanmuokkausta. Myös karhunsammalkasvusto estää tehokkaasti luontaisen taimettumisen jopa vuosikymmeniksi.”
Tuollainen rehevä korpi olisi varsin hyvä hieskoivun kasvatuspaikka ensimmäiselle pioneeripuusukupolvelle. Hies kasvaa hyvin, vaikka olisikin luontaisesti syntynyt ja kariketta tulee rutkasti, joten karhunsammaleet lähtisivät koivikon alta ”kuin kuppa Töölöstä”. Sen jälkeen voisikin laittaa kasvamaan ihan mitä vaan, mutta melkeinpä verhopuusto koivuista ja kuuset istuttamalla.
Pioneeripuusukupolvi tuottaisi ilmaiseksi parissakymmenessä vuodessa energia – tai kuitupuuta satoja kuutioita /ha. Sillä kantorahalla uudistaminen tapahtuisi kevyesti ja jäisi vielä harjakaisiinkin jotain.
Tällaiset turhien kyselivät voisivat mennä sitten vauva.fi palstalle. Kenties kävisi flaksi ja löytyisi kireä yh seuraksi, loppusi tämä jatkuva turha jappastelu kun olisi jotakin muuta puuhasteltavaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.