Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Ilmastovaikutusten osalta turve ei ole haitallisempaa kuin kivihiili, kuten Ode väittää.’
Eikä ole mainintaa, että luonnon soiden metaanipäästöt loppuvat ojituksella.
Linkin sivu 14.Kriittisen arvioinnin keskeinen johtopäätös on, että energiaturpeen otto tavallisimmilta turvetuotantoalueilta (luonnontilaiset suot ja metsäojitetut suot) aiheuttaa samaa luokkaa olevan ilmastovaikutuksen kuin kivihiilen käyttö.
Sain tuon uudemman elinkaarianalyysin sisältävän linkin sisältävän kommentin lopulta läpi. Hyvä! Mainostin samalla keskusteluitamme, kun siellä mainittiin mm. metsien hiilinielu.
”Ministeriöt ei todella niinku suoraan sanoneet, mutta kyllä ne anto ymmärtää, että meidän olis hyvä tehdä sellasia laskelmia, joissa turve esiintyis hyvin positiivisena, kertoi eräs tutkimuksessa haastateltu tieteentekijä.”
”Samalla oli näitä poliittisia paineita sen suhteen, mikä on oikee metsäpolitiikka, ja pitääkö julkisia tukia edelleen suunnata metsäalalle, kertoi toinen.”
Valtion tutkimuslaitoksissa on Väliverrosen mukaan tiukka seula sen suhteen, miten tutkijat saavat osallistua asiantuntijoina julkiseen keskusteluun. Lupia joutuu kyselemään useammalta esimieheltä esimerkiksi silloin, jos haluaa kirjoittaa mielipidekirjoituksia.
Tämä lienee selitys siihen miksi me emme ole tällä palstalla aktiivisempia ja esimerkiksi Hesariinkin aletaan kommentoida vasta kun on päästy eläkkeelle.
Itse aloitin kirjoittelun Kaapelikäräjien keskusteluihin ja hieman myöhemmin sitten Metsälehden palstalle ollessani Metlassa töissä. Myös Kari Mielikäinen osallistui Kaapelikäräjiin. Koskaan ei kukaan sanonut ettei saisi osallistua.
Molempiin suuntiin on sitä vaikuttamista tutkimuksiin olemassa. Ympäristöpuolella on omat vaki tutkijat ym. kommentoijat jotka tuntuu saavan enemmän palstatilaa ja ääntä kuuluviin mediassa kuin muut. Esim. taannoiset tulokset avohakkuualojen maaperäpäästöistä ; eräskin tutkimus oli tehty vain aurausaloilla . Maanmuokkausmenetelmä joka on enää vähän käytetty eikä ns. syväaurausta käytetä enää missään. Siksi sen tutkimuksen lopputulokset poikkesi paljon useiden muiden aikasempien tutkimusten tuloksista samasta aiheesta. Ja onhan niitä tutkijoitakin jotka edistää omia bisneksiä julkaisuillaan. Ei anna kovin luotettavaa kuvaa silloin.
Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää ainakin metsäpuolella myös säätelyojituksen lisäämisellä. Ei se tod.näk. niin mahdotonta olisi kuin jossain on jo ehditty kertoa. Sopiviin kohtiin esim. puutavaranippuja ja tarpeen mukaan muutakin puusta tehtyjä sulkuja jotka puhdistaa vettä ja samalla säätelee veden korkeuden vaihtelua. Aika pitkään vaikuttaa kevättulvien jälkeenkin mutta riippuu mm. maaperästä, valuma-alueen sadannasta , ojien koosta, maan muodoista ja kallistusten suunnista miten pitkän keskikesällä riittää. Joskus voisi olla tarpeen kaivaa vesivarastoallas turvemaan yläosiin josta sääntely onnistuisi kuivan aikaankin. Puiden juurten veden saanti kesän kuivina aikoina tulisi sekin osin hoidettua.
Etuna olisi metaanipäästöjen lisääntymisen esto ja co2-päästöjen väheneminen ja samalla puun kasvatus onnistuisi entiseen malliin. Joten kasvihuonekaasutase olisi turvemaalle paras mahdollinen.
Metaanipäästöt on lisääntyneet ennakoitua paljon enemmän ja niiden vähentäminen olisi tärkeää. Sopivalla turvemaiden ojituksella se onnistuu isolla alueella.
Kuulostaa Puuki työläältä tai ainakin edellyttäisi hyvää suunnittelua ja toteutusta. Käyttökohteeksi valikoituisivat siis ehkä paksuturpeiset maataloudelle tärkeät kohteet?
Ei se metsäpuolella olisi juuri sen monimutkaisempaa kuin uusien vesiensuojeluohjeiden totettaminen on ollut käytännössä entisten 60-70-luvun ”kaiva ojat suoraan suon läpi 40/50 m välein isompaan veteen asti ja unohda”- tyylin sijaan. Paljon vaikeampiakin ympäristön suojelutoimenpiteitä on toteutettu mm. metsäteollisuudessa.
Pelloilla voi ongelmia tulla enemmän koneiden kantavuudessa, jos pohjaveden pinnat nousee liian ylös.
Kyllä, mutta: jos säätöojitus auttaisi niin paljon joillakin pelloilla että kevättulva ja keväinen korkea veden pinta jäisivät kokonaan pois, kevätkylvöille pääsisi aikaisemmin ja samoin puintiin syksyllä haluamanaan aikana, jo alkaisi säädöt kannattaa hankkia? Veden korkeuden seurannan avulla tietäisi milloin pitää säätää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.