Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Lehdessä väitettiin että jo vuosi sitten on hallitus linjannut jotta turve kuuluu huoltovarmuutemme osaksi vastedeskin. Muistikohan Emma Kari oikein tai sitten meiltä on mennyt jokin päätös ohi.
Hiukan vanhanaikainen ajatus, jos käytetään kalliolämpöä mitään varmuusvarastoja ei tarvita. Niitä kattiloita, kun on jo aika vähän, jotka turvetta polttaa. Meillä on polttoaineiden varmuusvarastoja louhittu kallion sisään ja niitä on miljoonia kuutioita. Miksi kaukolämmöstä on vaikea päästä pois vaikka nykyisin kalliolämpö on jo selkeästi parempi vaihtoehto.
Voihan sitä kalliolämpöä rakentaa ja tehdäänkin jo myös rivitaloihin mutta onhan se eteneminen hidasta. Entä riittääkö kalliossa energiaa kokonaisille kerrostaloille. Ehkä riittää paremmin jos lämpöä palautetaan kallioon kesäisin ja viilennetään samalla taloja.
Suomi jäi 20v jälkeen energian säästössä, kun suosittiin turvetta liian kauan. Nyt on jatkuvasti kapuloita tuulivoiman luvituksessa, kaikki mahdolliset muotovirheet kaivetaan esille.
Hyvin hoidettu turpeennostoalue on vähemmän luontoa kuormittava kuin tuulimyllyalue. Tuulivoiman viherleima on pääosin virheellinen. Ei ole paljon rumempaa näkyä luonnossa kuin hylättyjen tuulivoimaloiden puistot (joita on esim. USA.ssa) . Lisäksi vähentää kotimaisen työvoiman panosta ja tuloa energian tuotannossa.
Turve on ympäristöystävällinen energiamuoto ja lisäksi lisää metsäpinta-alaa. Jokainen euro, mikä voidaan tuottaa kotimaassa on suurta plussaa yhteiskunnalle.
Tuulimyllyt ovat teollisuuslaitoksia, jotka raiskaavat luonnon. Luonto on sitä, minkä silmä näkee, nenä haistaa ja korva kuulee.
Turha on putinistin taisto tuulimyllyjä vastaan. Ne vievät putinismilta rahoituksen. Suomeen voidaan rakentaa tuulivoimaa vaikka kolme kertaa nykyinen sähköntuotanto kapasiteetti. Täällä on vain 5milj asukasta, saman kokoisella alueella, jossa Saksassa on 80 milj.
Kyllä tuulivoimaa pitää sietää mutta sitä pitäisi rakentaa metsää säästäen ja kierrätettävistä materiaaleista. Tuulivoimaloita ja datakeskuksia vierekkäin olisi ollut Helsingin Vuosaareenkin tai vähän idemmäs hyvä ratkaisu.
Meillä Suomessa on valtakunnan verkko valmiina, sähkö tulee lähes ilman häviötä 500km päästä Helsinkiin, kun jännite on 400kv. Sähkö on parasta kaukolämpöä.
Toimitusvaiheessa turve sisältää vettä ja ilmaa. Kuutiopaino 320 kg/m3. Toimitustilaisen turpeen polton CO2 päästö on n 1000kg/tn. Tästä räknäilin päästöksi 2200tn/ha.
Jursinturve painaa 330 kg/m2 49% kosteana ja kuivana siitä puolet (luonnonvakio kaikelle biomassalle) on hiiltä (C) eli kuutioon jyrsinturvetta on tietojen mukaan sitoutunut CO2 ilmasta 0,5*0,5*0,33*3,67 = 0,3 tn/m3.
Muutama vuosi sitten Suomessa tuotettiin jyrsinturvetta 10 milj.m3, joka onn sanottu tuottavan poltettuna CO2-päästöä +6 Mtn/v, joka ei pidä paikkansa
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.