Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Energiaturpeen tie on kuljettu loppuun suot joutaa ”parempaan” käyttöön, pelloiksi, aurinko ja tuulivoimaloiden alusmaiksi yms.. Surullinen tilanne, hieno polttoaine oli, huoltovarmuus perustuu tilauksiin, eikä kohta niitä enää ole eikä ole huoltovarmuutta, turhaan niitä kasoja tehdään jos kukaan ei niitä käytä. En usko edes nykyhallituksen pystyvän kääntämään enää suuntaa juna meni jo, toivottovasti talvet on leutoja.
Osaatko Kurki laskea: kuinka kauan vielä menee ennen kuin ojitettujen turvemaiden (metsämaa ja peltomaa) päästöt alkavat laskea ja kuinka alas ne laskevat? Turvemaaongelma ratkeaa suurimmaksi osaksi luonnollista tietä, mutta kuinka kauan siihen menee?
Riks raks poks ja Kurki vastaa: 42 (tuhatta vuotta). Olisikohan vastaus jo olemassa: nimittäin niissä Luken uusissa malleissa joilla turvetta hajotetaan on jokin oletus vuotuisesta hajotuksesta takana.
Empä tuota osaa laskea, mutta sanoisin, että maankäyttösektorin turvepeltojen CO2-päästöt +6,7 Mtn/v voitaisiin saada ajan kanssa vähenemään matala turpeisten turvepeltojen turpeen hävitessä pois. Tai sitten haudataan matalat turvekerroksen pohjaveden pinnan alapuolelle ja päästöjä saadaan alas nopeasti. Vaikea kuitenkin arvioda kuinka paljon. Turvepeltoja kun on vähän n. 250 000 ha, tehtävä ei olisi kovin kalliskaan.
Ei kai ojitettujen metsää kasvavien soiden CO2-maapäästöjä saa laskettua juurikaan, jos aiotaan tuottaa puuta, joka edellyttää ojien pitämistä kunnossa. Se ettei hyväksytä metaani-ja typpioksiduulin päästöjen loppumista kuivatuksella nieluksi ei tietenkään ole este niiden huomioon ottamiseen, kun ovat kuitenkin olemassa. Niitähän Luke laski 4 milj.ha luonnon soilta n.+10 Mekv-tn/v (jossa huomioitu CO2-sidontakin) metaanin 100 vuoden ekv-kertoimella 28. Oikeastaan pitäisi käytää vuosittaista metaanin ekv-kerrointa 90 eli nykyisten 5 milj.ha ojitusalueiden CH4 ja N2O- nielu onkin n. – 30 Mekv-tn/v, joka kyllä vastaa jo kaikkia turpeenkäytön CO2-päästöjä, polttoa ja maapäästöjä.
Maalaiseppo: Jos esim turvetuotantoalueiden uusiokäytössä ko alueiden hiilensidonta saadaan elvytettyä, niin mielestäni ko nieluvaikutus pitäisi ottaa huomioon myös hiilitaselaskelmissa.
Kun fossiilisia korvataan tuulipuistolla tai aurinkopaneeleilla, niin niiden aiheuttamasta metsäkadosta ei ainakaan pidä laskea päästöjä.
Fossiilisilla ei ole tähän nykyiseen ilmastoon muuta kuin lämmittävä vaikutus (CO2-lisäys) ja niiden korvaaminen esim. turpeella on hyvin perusteltua, kun turpeella on sekä viilentävä että lämmittävä (ihmisen toiminta) vaikutus jotka kumoavat toisensa. Turpeen lisäeduksi fossiilisista pitää vielä laskea metaani- ja typpioksiduulipäästöjen loppuminen, joka voi olla -30 Mekv-tn/v nielu.
Jossakin esitelmässä sanottiin, että turvepelto oli madaltunut 3,5 metriä 70 vuodessa, mikä tekisi 5 senttiä vuodessa. Metsämaan turvekerros häviää hitaammin, koska maata ei muokata yhtä usein ja puista tulee enemmän kariketta kuin viljelykasveista korvaamaan hajotusta. Osa metsämaistamme on kuitenkin jo ehtinyt muuttua soista turvekankaiksi.
Veikkaan että turpeen häviämiseen ei mene tuhansia vuosia, ellei sitten aleta panostaa enemmälti mataliin ojiin. Pohjaveden alla turve ei hajoa kovin nopeasti.
Eipä ole kukaan osannut tai halunnut tähän mennessä vielä kertoa, miksi Suomen soista tehtiin ongelma, ja ketkä tämän ongelman keinotekoisen synnyttämisen takana oikein olivat. Tilannehan on meillä täysin järjetön kun sitä vertaa muihin Euroopan maihin joissa soita enemmän on.
Oliskohan syynä se että tieto lisää tuskaa. Olisi paljon helpompi toimia, jos eläisimme vielä 70-lukua ja kaivettaisiin lisää ojia ja lisättäisiin metsäpinta-alaa ojituksen avulla.
Suomen tapauksessa se tuskaa lisäävä tieto on vain ollut väärää tai sitä ei ole ollut riittävästi, ja jos on ollutkin, niin poliitikot ovat käyttäneet sitä tarkoituksellisesti väärin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.