Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Juuri näin mutta pitänee huomioida khk-inventoinnissakin mukana oleva ojitettujen turvemaiden turpeen päästö.
Tiukalle menee, mutta turpeen sidonnasta vähennettynä poltto 12-1= -11 Mt/v riittää ainakin maankäyttösektorin metsämaan CO2-päästölle +8,2 Mtn/v. Maankäyttösektorin turvepeltojen CO2-päästö +6,5 Mtn/v pitää hoitaa murmiviljelyllä ja hautaamalla matalat turvekerrokset pohjaveden pinnan alapuolelle. Turvepeltoja lienee n. 250 000 ha.
Kaiken kaikkiaan helpoin ja ymmärrettävin perustelu olisi:
Turpeeen päästöt eivät aiheuta lämmmittävää ilmastovaikutusta, kun ne vain peruuttavat turpeen sidonnan kylmentävän vaikutuksen tähän nykyiseen ilmastoon. Turvettahan ei ollut 12 000 vuotta Suomen aluella ollenkaan ja suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut viimeisten 2000 vuoden aikana, jolla on vaikutuksia (nielu miinus päästö=0) tähän nykyiseen ilmastoon.
Vaikka Kurki perustelet aivan järkevästi että turve (kuten fossiilienergiatkin!) vain peruuttavat niiden varastoitumisen viilentävän vaikutuksen, niiden ongelma on se että niiden poltto lämmittää meitä juuri nyt. Ihmiskunnan olisi päästävä mahdollisimman pikaisesti nettonollaan jossa sidonnat ovat yhtä suuret kuin päästöt.
Turvepeltojen osalta päästöjen vähennyksien mahdollisuuksia kannattaa tutkia. Turpeen energiakäytön osalta tärkein peruste on huoltovarmuus. Putin voi aiheuttaa vielä monenlaista kiusaa.
Turvetase ei ole oma keksintöni vaan tulee Ojasen Paavolta.
Ainoa kestävä tie ilmaston kannalta on yleinen energian käytön vähentäminen. Helposti unohdetaan, että myös ns. puhtaasti tuotettu energia lämmittää maapalloa, vaikka itse energian tuottaminen ei sitä tekisikään. Jokainen kilovatti, joka käytetään lämmittämiseen, jättää sen lämmön maapallolle.
Jos IPCC:n arviot ovat Kehvelin mielestä kusetus niin sitten niin. Nettonolla pysäyttäisi lämpenemisen joko 1,5 tai 2 asteeseen, jossa sopeutuminen olisi helpompaa kuin jos päädytään suurempiin lukuihin.
Kun maapallo ei ole suljettu kasvihuone, siitä poistuu lämpösäteilyä jonkin verran avaruuteen. Vai mitä sanoo palstan fyysikot?
Outoja perusteluita Kuljelta. Siinä hän on uskoakseni oikeassa, että suot ovat sitoneen merkittävästi hiiltä viimeisen jääkauden jälkeen ja sitovat edelleen. Taphtunut ja suurelta osin vieläkin jatkuva hiilensidonta ei johdu ihmisten toiminnasta, vaan on luonnon oma, ihmisestä riippumaton prosessi. Perusperiaatteena hillitasekuvioissa on, ettei luonnollisia, luonnon omia hiilinieluja (suot, meret jne) ja päästöjä (esim tulivuoret) oteta huomioon. Eli Suomessa ei luonnontilaisten soiden hiilensidonnalla voi kompensoida ihmisten toiminnan aiheuttamia päästöjä.
Jos esim turvetuotantoalueiden uusiokäytössä ko alueiden hiilensidonta saadaan elvytettyä, niin mielestäni ko nieluvaikutus pitäisi ottaa huomioon myös hiilitaselaskelmissa.
Turha saivartella päästöistä , jos lämpöä on kuitenkin jollakin konstilla tuotettava. Sama koskee elintarvikkeita. Miksi Suomen oloissa tuotantovarmuudeltaan parhaita peltoja eikä ulkomaista fossiilista energiaa korvaavaa materiaalia saisi käyttää? Sama kieroutunut asenne koskee metsien käyttöä. Jos meillä rajoitetaan hakkuita , puuraaka-aine hankitaan maista, joissa metsät jäävät uudistamatta ja hakkuutähteet mukaan lukien kyseisessä maassa käyttökelvoton kuitupuuosuus poltetaan roviolla taivaan tuuliin. Meillä siitä ”hukkapuusta” tehdään laadukkaita jalosteita korvaamaan ilmastolle ja ympäristölle haitallisia tuotteita ja hakkuutähteillä pidetään paikat lämpiminä. Turvekin käytetään hyödyksi ennen,kun se hajoaa ja haihtuu ja siitäkin vain murto-osa verrattuna siihen ,mitä syntyy uutta koko ajan.
Tällä ilmastovouhotulsella meitä pyritään ajamaan entistä riippuvaisemmiksi muista valtioista – myös niistä vihamielisistä. Päästöt vähenevät vain turhaa kulutusta vähentämällä , ei siirtämällä ongelmia muualle pois omista silmistä.
Me olemme muiden maiden kanssa samassa veneessä, joten meidänkin pitää tehdä kohtuullinen osuutemme. Nyt näyttää ”ilmastovouhotus” tuovan meille uusia investointeja.
Olen edelleen sitä mieltä että Kanadassakin kannattaisi alkaa harventaa metsää ja kehittää metsäteollisuutta, eikä antaa isoa osaa kasvusta metsätuhoille. Päästöjä nekin ovat ilmakehän kannalta katsottuina.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.