Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Niin. (MT) ”…NASA mittaa todelliset päästöt ja nielut.Esim. sellun hiilipäästö kohdentuu sinne, missä sellusta tehdyt tuotteet kulutetaan ja päästävät hiilensä. Myös öljyn hiili mitataan siellä, missä se tuprutetaan taivaalle. Nykylaskennassa puusta tehdyn tuotteen päästöt kohdistetaan sinne, missä puu on tuotettu ja hakattu, mutta öljyn päästöillä ei rasiteteta öljyntuottajamaita niiden omaa kulutusta enempää…” !
Turpeen ongelma ei ole sen aiempi kohtelu vaan sen poltosta laskettava päästö.
Jos turve olisi luokiteltu uusiutuvaksi, niin ongelma ei olisi päästöt. Lisäksi suomalaisen turpeen poltto on ilmaston kannalta neutraali, sillä suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut 2000 viime vuoden aikana, josta lähtien sillä on ollut ilmastoon kylmentävä vaikutus. Poltto vain peruu sen ja ollaan 2000 vuoden takaisessa tilanteessa, jolloin poltettua turvetta ei ollut olemassakaan eikä siten ilmastovaikutustakaan. Fossiilisilla on aina pelkästään lämmittävä ilmastovaikutus eli turpeen poltto päästöineen on aina parempi kuin fossiilisten käyttö.
Mielenkiintoinen spekulaatio: jos fossiilivaroja ei olisi syntynytkään, olisiko nykyinen maapallomme liian lämmin ihmiselle elinympäristöksi, eli meitäkään ei olisi olemassa? Veikkaan että vaikka turve luokiteltaisiin nyt IPCC:ssä uusiutuvaksi, jonkinlaiset päästöt sen käytöstä kuitenkin laskettaisiin, kuten nykyisestä puun käytöstäkin lasketaan vaikka puu on uusiutuvaa.
Mielenkiintoista on myös se, että ainoastaan Suomi onnistui tekemään turpeesta ongelman itselleen. Turpeennostokoneetkin myytiin Suomesta Ruotsiin ja Balttiaan.
Fossiilisten syntyessä 250..350 milj. vuotta sitten maapallon keskilämpötila vaihteli +20 (jäätiköitä ei ollut)…+10 (jääkausi) c-asteen rajoissa. Nykyinen maapallon keskilämpötila on n. +15 celsiusta.
Jos sidonta ja poistumat huomioidaan, meidän turvetase taitaa mennä miinuksen puolelle. Viimeistään silloin menee jos huomioidaan myös luonnontilaisten metaanipäästöt taseessa.
Markku Mäkilä on laskenut suomalaisen turpeenkasvun sitovan hiiltä (C) n. 3,28 Mtn/v, joka vastaa CO2-sidontaa n. 12 Mtn, joka taas vastaa n. 35..40 milj.m3 jyrsinturvetta. Vuonna 2021 turvetta nostettiin. 3 milj.m3.
Nuo luonnon soiden muut päästöt (CH2 ja N2O) pitänee jättää huomiotta, kun niitä vastaava määrä on kadonnut metsää kasvailta 5 milj.ha soiden ojitusalueilta.
Juuri näin mutta pitänee huomioida khk-inventoinnissakin mukana oleva ojitettujen turvemaiden turpeen päästö. Sen laskelman haluaisin nähdä joka selvittäisi milloin nuo päästöt loppuvat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.