Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Linkissä sanotaan Suomen soiden suo-m3 määräksi n. 70 miljardia, mutta taitaa olla vähän alakanttiin, sillä oikea luku lienee n. 120 miljardia, joka antaa keskisyvyydeksi 9 milj.ha suoalalle 1,4 m, joka linkissäkin mainitaan
Mikähän on luonnontilaisten metsien kasvu? Puuston määrä ei ainakaan loputtomasti kasva. Maaperään sitoutuvan hiilen määrä ehkä kasvaa loputtomasti. Luonnontilaiset metsät kuitenkin palavat aika-ajoin. Suomessa ko palotkin sammutetaan.
Ehkä viisas päätös on, ettei luonnontilaisten metsien hiilensidontaa oteta huomioon. Toisaalta suojeluun siirtyy metsää koko ajan, mikä lisää luonnontilaisten metsien määrää ja heikentää laskennallista ja pidemmän päälle todellista hiilen sidontaa.
Hiilen sidonta saattaa hitaasti hiipua, kun metsä vanhenee, mutta vanhoissa puissa on mittava hiilivarasto. Kellot saattavat pysyä pystyssä vielä kymmeniä jos ei satojakin vuosia. Näin olen ainakin ymmärtänyt, liekkö oikein? Hiiltä sitoutuu niin kauan kuin puu on hengissä ja yhteyttä. Nuori metsä ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Meillä päin taimikonhoidossa yleinen poistuma on 15 000-20 000 puuta hehtaarilla. Onko mahdollista, että istutustaimikon 1800 puuta sitoo enemmän hiiltä kuin ennen raivausta 21 800 puuta?
Se mikä on hiilivarastossa turpeessa, puissa tai metsämaaperässä on kaikki pois ilmakehän hiilidioksidivarastosta ja pitoisuudesta. Täälläkin on jonkun kerran ollut (hiilinieluketjussa) esillä linkki tutkimukseen, jossa verrattiin pohjoisia luonnonmetsiä ja talousmetsiä. Ainakin maanpäälliset hiilivarastot ovat niissä samaa luokkaa, koska luonnonmetsien hiilivaroja syövät tuhot ja talousmetsien hiilivaroja hakkuut.
Jos pitää samanaikaan tuottaa energiaa ja varastoida hiiltä, niin parempi on polttaa puuta ja varastoida kivihiiltä. Kivihiilivarastokin on helppo toteuttaa – jätetään paikoilleen. Suhteellisen stabiili puuvarasto (suohon upotus tms) vaatii työtä ja energiaa. Järjetöntä hommaa.
Pohjoisilla luonnonsuojelualueilla mänty saattaa elää 400 vuotta, nieleskellen koko ajan hiiltä. Hiilivarastona se saattaa pysyä vielä toiset 400 vuotta, ensin kelona ja sitten maapuuna lahoamalla kartuttaa maaperän hiiltä. Puuntuotantoalueella puuta aletaan keräämään 20-40 kasvukauden jälkeen. Pääosa tästä kuitupuusta meni viime talvena polttoon, huonolla hyötysuhteella kartuttamaan ilman hiilidioksiidipitoisuutta. Laskentatavasta johtuen tämä hiilidioksidi on saanut armon olla vaikuttamatta ilmastoa rasittavana kaasuna. Ei ole tarpeen upottaa puuta mihinkään. Suojelualueilla se on jo riittävän stabiilissa tilassa, jopa 800 vuotta.
Tuossa artikkelissa kuvataan suon syntymekanismeja. Jutun esimerkki Pudasjärven Kellarilammensuo oli kerryttänyt turvetta hitaasti, vain noin 0,5 mm vuodessa; 8500 vuodessa paksuutta kertyi 390 cm.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.