Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Niin. Voishan ne vihannekset myydä todellisia kuluja vastaavalla hinnallakin. Tuskin niitä kukaan ostaa. Toisaalta tämä vihannestuki on vain veronmaksajien rahojen kiertoa. Veroina kerätään ja tukena maksetaan ja vihannekset saa sen vuoksi edullisemmin. Kyllä asiassa on silloin järkeä jos veroja vähennetään ja tukia vähennetään. Nyt on vain tällainen lähestymistapa otettu. Yhtä järetön olisi vaikka metsätuet, fossiilisen polttoaineen tuet ja jne.
Turveinfo kertoo turpeen iästä sanoo, että se on keskimäärin 3000 vuotta vanhaa. Pohjanmaa oli noin 7000 vuotta sitten Litorinameren alla joten siellä kerrostumat ovat kaikki sitä nuorempia. Pohjois-Suomessa ne voivat olla vanhempiakin, mutta joka tapauksessa alle 10000 vuotta vanhoja.
On olemassa monen ikäisiä soita 100 vuodesta aina 12000 vuoteen. Mutta keksipaksuudesta 1,4 m laskien suurin osa Suomen soiden turpeesta olisi syntynyt viimeisen 1400 vuoden aikana.
Parin mitatun ja korjatun korpisuon keskipaksuus oli 7 m. Osa soista on syntynyt vesistöjen umpeenkasvamisesta, osa soistumalla. Ravinteensa osa soista saa mineraalisaatiosta ja osa valuma-ja sadevedestä.
Soiden iästä luulisi geologeilla olevan jotain mitattuakin tietoa olemassa. Mutta oli minkä ikäistä turvetta tahansa, tuhansien vuosien aikana kertyneen kerrostuman vapauttaminen ojittamalla tai turvetta nostamalla vaikuttaa nykyiseen ilmastoon. Huomaamme sen selvemmin sitten kun tulevassa ilmastossa mahdollisesti nykyään ikiroudan piirissä olevat Siperian ja Kanadan turvekerrokset sulavat ja ojittamattomatkin suot kuivuvat.
AJ: Soiden iästä luulisi geologeilla olevan jotain mitattuakin tietoa olemassa.
Eikö soiden ikä selviä sillä, että turvekerros kasvaa paksuutta 0,5.. 2 mm/v. Pohjoisessa hitaammin ja etelässä nopeammin ja keksimäärin 1mm/v.
AJ: kerrostuman vapauttaminen ojittamalla tai turvetta nostamalla vaikuttaa nykyiseen ilmastoon.
Tätähän minä olen jankuttanut, että Suomen soiden ihmisen aiheuttamaa CO2- päästön lämmittävää ilmastovaikususta kohden on ollut kylmentävä CO2-nielu, sillä 1000 vuoden aikana suot ovat sitoneet CO2, mutta metaanin vuoksi suot ovat olleet kuitenkin ilmastoa lämmittävä, sillä soiden CO2-sidonta voittaa vasta tuhansien vuosien päästä metaanipäästöjen lämmitävän vaikutuksen ja nyt vasta on kulunut ensimmäinen 1000 vuotta.
Ojanen sanoi, kun edotin tätä, että hänellä on ohjelmassa tehdä tarkastelu tästä ojitusaluiden metaanipäästöjen loppumisesta ja sen vaikutuksesta turvemaiden kokonaispäästöihin. Nythän maankäyttösektorilla ojitetuilta turvemailta ja turvepelloilta lasketaan +15 Mtn CO2-päästö. Tämä onkin mielenkiintoinen tapaus, millä ekv-keroimella CH4-päästö ojitetuille soille hyvitetään nieluksi. Onko se lyhyen periodin 100 vai 100 vuoden periodin 28 kuten luonnon soiden tarkastelussa oli.
Fossiilisilla ei ole tähän ilmastoon ollut kylmentävää vaikutusta, joten niiden vaikutus on pelkästään lämmittävä.
Kuten on aiemminkin monesti keskusteltu, khk-raportoinnissa huomioidaan vain ihmisen vaikutukset päästöihin vuosittain juuri nyt. Ei luonnontilaisia alueita eikä historiallista kehitystä kuten metaanipäästöjen alenemista ojituksen vuoksi. Sikäli periaate on epälooginen, että kuitenkin luonnonmetsien kasvu otetaan mukaan kokonaisuudessaan.
Millin kasvu turvetta per vuosi on likiarvo joka ei varmaan ole toteutunut kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Siksi sillä saatetaan päätyä hyvinkin harhaiseen loppupäätelmään. Kysäseppä Kurki gtk:sta Tiilikaiselta?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.