Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Paikallisessa K-raudassa kävin eilen, tulisija kauppa käy yli kierrosten, takat, puuhellatkin, puukiukaat jopa, kaikki menee kuumille kiville, niiden tekijöillä ja asentajilla täysi työllisyys todella pitkäksi aikaa.. Mitä tulee Turpeeseen niin ei se palaa enää, vaikka perussuomalaiset sitä vaatiikin..
Turveteollisuudessa olisi 10 000 uuden työpaikan mahdollisuudet Suomelle. Turpeen käyttö pitäisi palauttaa menneiden vuosien tasolle, että yhteiskunta saisi verotuloja velan oton korvaajaksi. Jyrsinturpeen käytölle 30 milj.m3/v on olemassa vuotuinen nielu eli on uusiutuva. Norjan fossiilisten öljyn ja maakaasun tuotannolle ei ole nieluja, mutta fossiilisen maakaasun EU on hyväksynyt ”uusiutuvaksi”.Suomi voisi tuottaa omat diesel-polttoaineet turpeesta raakaöljyn 50..60 dollarin barrell- hintaan eli dieseliä saisi puoleen nykyisestä. Lisäksi raakaöljyn tuontiin menevät rahat jäisivät Suomeen.
Turve on hyvä vaaliteema tulevissa eduskuntavaaleissa.
Myös Eija-Riitta Korhola kirjoitti turpeesta, jo reilu vuosi sitten, ennen nykyisiä kahinoita. Samoin Kyösti Kakkonen Seinäjokinen-lehdessä. Muistetaan kuitenkin näitä nieluja laskiessa, että maamme turvetase painuu negatiiviseksi koska maatalouden turvemaat, eikös niin?
Yksinkertaistaen. Turpeen käyttö on hiipunut. Luonnonsoiden metaanipäästö on hieman suurempi kuin niiden turpeen kasvun hiilinielu, joskin hyvin turvetta kerryttävillä ojitetuilla karuilla soilla ennallistuminen korjaa tasetta. Ojitettujen metsämaiden hiilinielu on hieman suurempi kuin niiden kaikkien khk-kaasujen päästö. Näiden tase riippuu mm. siitä miten jatkuvapeitteinen kasvatus onnistuu ja kuinka paljon kunnostusojituksia tarvitaan.
Turvetaseen merkittävin päästölähde ovat nykyisin siis ojitetut maatalousmaat?
Maankäyttösektorillahan ei lasketa tätä uuden turpeen muodostuksen n. -12 Mtn CO2-nielua. CO2-päästöjä viime vuosina on tullut ojitettujen turvemaiden maapohjista DOM+SOM n. +4 Mtn/v , jossa mukana karikesyötön CO2-nielu vähentävänä. Sain sellaisen tiedon kysellessä, että tämä päästö tulisi muuttumaan. Ojasellahan Suomen ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden CO2+CH4+NO2-päästöt olisivat + 2,3 +-10 Mtn/v ja Tilastokeskuksella (linkin sivu 45/taulukko 1,7) vuonna 2019 päästöt olivat +4,1 CO2-Mtn+2,5 (CH4+NO2)-Mtn = +6,6 Mtn.
Kokonaisuudessaa ojitetut metsää kasvavat turvemaapohjat ovat nielu puiden kasvun ansiosta.
Lisäksi ojitetuilta turvemailta laskelmista puuttuu luonnon soiden valtavat CH4-päästöt nieluna, jotka lakkaavat ojittamalla.
Turvepeltojen CO2-päästöksi on viime vuosina laskettu n. +6,5 Mtn luokkaa (Tilastokeskus). Meneillään on uusia tutkimuksia, joista ennakko tietoa viime vuodelta oli, ettei CO2-päästöissä eroja kivennäismaihin nähden juurikaan olisi ollut.
Jos otetaan luonnonsoiden nielu mukaan niin pitää ottaa päästötkin jolloin hyöty muuttuu haitaksi.
Maatalousmaan päästöjen tarkentaminen on tervetullut asia. Todennäköisesti tulee käymään niin että erityyppisille viljellyille turvemaille tulee tarkemmat uudet päästökertoimet.
Jos otetaan luonnonsoiden nielu mukaan niin pitää ottaa päästötkin jolloin hyöty muuttuu haitaksi.
Totta.
Voihan tuon luonnon soiden 4 milj.ha CO2-sidonnan 3…4 Mtn/v jättää pois laskuista.
Tai voisiko ajatella metaanista nyt, että sen kasvihuonekaasu päästövaikutuksen voittaa turpeen hiilensidonta pitkässä juoksussa. Mutta ojituksilla poistetut metaanipäästöt jäisivät kuitenkin nieluksi?
Tai sitten jäljellä olevia soita pitäisi ojittaa metsää kasvamaan, jolloin luonnon suosta tulee nielu metsän kasvun myötä.
Mistähän Mäkilä on löytänyt näinkin paljon 3,44 Mtn/v turpeen C-sidontaa, kun turvekankaitakin on 2,2 milj.ha, jotka evät muodosta pintaturvetta. Olisiko turvekankaiden pintakasvillisuuden hiilensidonta kuitenkin mukana?
Suomen soissa on 70 miljardia suo-m3 turvetta ja laskettuna se 10 milj.ha pinta-alalle syvyydeksi tulee 0,8 m. Vaikka soistuminen on alkanut jo 10 000 vuotta sitten, suurin osa turpeesta on kertynyt viimeisen 1000 vuoden aikana, jos keskikasvuksi oletetaan 1 mm/v.
Kun totuus on se, että nyt ilmaan vapautettu turpeen hiili lämmittää ilmastoa ainakin seuraavat tuhat vuota, niin kai se sitten viimeisen tuhannen vuoden aikana turpeeseen sitoutunut hiili on myös kylmentänyt ilmastoa tänne saakka.
Eli nyt turpeesta pääsevää hiiltä ei voi laskea ilmastoa lämittäväksi, vaan sen ilmastovaikutus on nolla.
Ja tästä seuraa, että maankäyttösektorilla ja energiasektorilla nykyiset turpeen CO2-maapäästöt noin +20..+25 Mtn/v tulisi poistaa Suomen kasvihuonekaasutasetta laskettaessa.
Kun se tehdään, Suomen nielut yhdessä metsien hakkuusäästön kanssa ovat suuremmat kuin päästöt.
Mikäli en väärin muista niin Eija-Riitta on kirjoittanut turpeesta viisaita jo paljon aiemmin. Eija-Riitta oli mielestäni fiksuin kokoomuslainen. Ollut suosikkipolittikkoni. Järjen ääni.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.