Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Ei kai Ruotsi voi EU:n päästökauppaa ohittaa millään omilla päätöksillään. Siellä on järkevästi tehty se mitä voidaan eli ei ole asetettu kansallisia rangaistusveroja turpeelle kuten täällä.
Ruotsissa osataan soveltaa paremmin sääntöjä kuin täällä. Täällä jopa omistajaohjusministeri katsoo ensin ”yhteistä”etua ja vasta sitten ehkä suomalaisten.
Huonoin skenaario on, että turve nostettaisiin uudelleen ”normaaliksi” energiamuodoksi. Vaikka kyseessä on kotimainen energianlähde, turpeella on kohtuuttoman suuret päästöt sen tuottamaan energiaan verrattuna.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan turpeen päästöt ovat Suomen energiankäytössä olivat vuonna 2019 noin kuusi miljoonaa tonnia. Lisäksi turvekenttien ilmastopäästöt olivat noin 2 miljoonaa tonnia.
Turpeen ominaispäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat. Ojitetuilta soilta kaivetun turpeen ilmastovaikutus on noin 110 prosenttia kivihiilen ilmastorasituksesta – ”Boreal Environment Research”.
Tässäkin ketjussa on ehdotettu turvesoiden metsittämistä turvetuotannon päätyttyä, mutta sekin on haihattelua. Alustavien tulosten mukaan suometsien yleistyvät hakkuut voivat lisätä 20 prosentilla Suomen vuotuisia kokonaispäästöjä ja romuttaa Suomen metsänielut. Edes siirtyminen ojitetuissa turvemetsissä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ei vähennä riittävästi syntyviä ilmastopäästöjä.
Eli jos ajatellaan puhtaasti päästöjä, niin turvetuotannosta tulee luopua.
Turvetta alettiin Suomessa polttaa alun perin energiakriisin seurauksena 1970-luvulla. Öljykriisin jälkeen energiatuotanto jäi päälle, kun siitä oli ensin tukien avulla tehty kannattavaa.
Energian huoltovarmuus lyhyellä aikajänteellä ja tulevana talvena on nytkin tärkeää, mutta pitkällä aikajänteellä turve on kestämätön ratkaisu. (Toisaalta Suomen vaikutus maapallomme kokonaispäästöihin on hyttysen pieru, mutta yritetään nyt kuitenkin)
Ei siis ole järkeä, että Suomi kääntäää pyörää taaksepäin. Turpeen aika on mennyt; lisätään ydinvoimaa ja tuulivoimaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
Turpeen perään haikailevat voivat suunnata energiaapuusavottaan.
Ilmeisesti Panu olet oikeassa: turve kuuluu Ruotsissakin EU:n päästökaupan piiriin. Sitä en tiedä mitä sähkösertifikaatit ovat ja mikä on niiden ja päästökaupan suhde. Olen ollut siinä uskossa että nimenomaan noilla sertifikaateilla annetaan lupa päästellä ja pidetään huolta siitä että päästökiintiöt eivät ylity.
Kuten edellä kerrottiin energiaturpeen perään meillä ei kannata enää haikailla. Sen sijaan ojitettuihin turvemaametsiin on sijoitettu paljon rahaa, joten ei niitä hakkaamattakaan kannata jättää. Jatkuvaa kasvatusta voi yrittää sopivissa korpikohteissa.
Varmasti kannattaisi kerätä turvetta varmuusvarastoihin jos olisi mahdollista, Ministeri vaati tätä vapolta keski kesällä jolloin paras korjuu aika oli ohitse, mistä noin nopeasti työntekijät? sopimukset energiayhtiöiden kanssa? Urakoitsijat? Olisi päätös pitänyt tästä tehdä jo heti kun sota alkoi ja näkyi että energian tulo venäjältä loppuu tai hiipuu, vihreitä varmasti naurattaa turpeen nykymeno muita ei, he voivat taputtaa toisiaan onnistuneesta politiikasta. Vapo on myynyt niin paljon soitaan pois ja ne on muutettu pelloiksi yms ei niitä noin vain laiteta uudelleen turvetuotantoon vaikka halua olisi, uusille soille ei edelleenkään saa lupia ja uudenkin suon saattaminen turvetuotantoon kestää kauan eikä ole halpaa lystiä ja varmuutta ei ole ostaako kukaan sen turpeet lähde siinä hommiin sitten..
”Alustavien tutkimusten mukaan suometsien …” Mitä haihattelua se on , kun taimikot kasvaa kuitenkin suht. hitaasti korjuukelpoisiksi ja puun kasvu sitoo hiiltä puustoon ja turvemailla varsinkin myös maaperään pysyviksi hiilivarastoiksi enemmän kuin kangasmailla. Lisäksi jos pohjaveden pinta saadaan pysymään n. 20-30 cm maanpinnasta esim. koivujen kasvatuksella/kunnostamalla mataliin ojiin , niin metaanipäästöt ei lisäänny kuten tekee turvemaiden ennallistamisessa.
Tuulivoiman päästöttömyys kokonaisuudessa on myytti siinä kuin turvemaiden päästöjen lisääntyminenkin puuston kasvatuksella.
Vaikka suometsän puuston kasvuun sitoutuu hiiltä, niin samanaikaisesti maaperän turvekerros on päästölähde, kun se tuottaa hajotessaan hiilidioksidia ja kasvihuonekaasupäästöjä (metaania CH4 ja ilokaasua N2O).
Päästöjen määrä riippuu siitä, miten syvällä pohjaveden pinta on. Vedenpinnan yläpuolisen hapellisen turvekerroksen hajoaminen on nopeaa. Tyypillisesti ojitussyvyys on yli 0.5m ja kesällä vedenpinnan laskiessa kuivuuden takia, jopa metrin kerroksessa tapahtuu turpeen hajoamista ja tätä puiden kasvu ei pysty kompensoimaan. Tuo 20cm-30cm voi hetkellisesti toteutua ihannetilanteessa, mutta ei käytänössä ole realismia.
Ja toisaalta jos vedenpinta on liian ylhäällä, puiden kasvu hidastuu ja pahimillaan loppuu juurten tuhoutuessa.
Luken tutkijoiden mukaan voidaan jo sanoa, että ojitettujen ja hyvin kasvavien korpien maaperäpäästöt ovat suuret. Riippumatta hakkuutavasta ojitetut suometsät ovat tyypillisesti päästölähde.
Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, turve on paljon parempi vaihtoehto monestakin syystä: uusiutumisnopeus on tähän asti ylittänyt käytön, kotimaisuus, huoltovarmuus, kasvuturpeen tuotanto.
Kukaan ei väitä, että turve olisi täydellinen ja lopullinen ratkaisu mutta jostain syystä Venäjältä ja muualta ostettavissa fossiilisissa polttoaineissa ei kovin suuria ongelmia nähdä. Turpeesta voidaan valmistaa myös polttonesteitä. Kun fossiilisten käyttö on nollassa niin voidaan alkaa miettimään turpeen käytön vähentämistä, siis jos järki ohjaisi päätöksiä.
Jos on huolestunut turvemaiden päästöistä, kannattaa vilkaista Suoseuran sivustoa ”Soiden kestävä käyttö” tms. Maatalousmaiden päästöt ovat kertaluokkaa suuremmat.
Mitä Optimus Prime tekisi ojitetuille turvemaametsille?
Vanhat ojitetut suot on muuttuneet kangasturvemaiksi ja Co2-päästöt on niiltä jo pääosin haihtuneet mitä maassa on ollut. Esim. Ojanen on tutkinut jo pitkään turvemaiden päästöjä. Puustot sitoo turvemailla yli 16 Mtn hiiltä ja maaperäpäästöt on max . n. 12 Mtn. Vaihteluvälit on suuret mm. turvemaan rehevyydestä riippuen. Karuilla mailla ojitus on voinut tehdä suosta jopa hiilinielun. Puuston parantunut kasvu ojitusmailla siis kompensoi usein mahdolliset maaperäpäästöt.
Ei puuston kasvatuksella voi kompensoida fossiilisen energian tuottamisen ym. kulutuksen suuria päästöjä, ei ainakaan jos ei makseta mo:ille korvauksia siitä hiilinielujen ja -varastojen lisäämisestä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.