Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Voidaan siirtyä polttamaan puuta- teoriassa, mutta mistä puut? Puuta energiantuotannossa tullaan suitsimaan tiukasti tulevaisuudessa. Tämän pommin lanka palaa jo.
No ei ollut hyvä juttu turpeen alasajo mo:illekaan. Kun alkoi olla vesien suojelukin jo suht. hyvässä kunnossa, niin koko ala ajettiin alas. Puu ei riitä korvaamaan e-tarvetta , ja muuhunkin tarpeelliseen käyttöön pitää turvetta tuoda jo ulkomailta.
Alkaako nyt Suomessakin puuvarkaudet? Kun omistaja menee käymään katsomassa järeää päätehakkuukuusikkoaan vähän syrjäisemmälle metsäpalstalleen, siellä onkin puuton maa mustalla mullalla. On viety puut, risut ja kannot!
Tämä voi olla tulevaisuutta, kannattaa pitää vakuutukset kunnossa, miten lie korvaavatko tällaisen tilanteen? Romuksi meni suomessa paljon turvekoneita kun valtio teki päätöksen romutuspalkkiosta sitä saa muuten vissiin vieläkin… Polttoturve ei enää koskaan palaa merkittäväksi polttoaineeksi suomessa on oma ja muutaman turveyrittäjänkin näkemys asiasta, poliittisilla päätöksillä homma pistettiin pakettiin eikä paluuta enää ole. Tämä kesä on ollut todella hankala turpeen kannalta koska pitkiä poutajaksoja ei ole ollut, ensitalvena poltetaan kaikki loput turvevarastot mitä maasta löytyy.. Kyllä tämä sataa metsänomistajien laariin se on selvä mutta ei välttämättä koko yhteiskunnan.
Virossa polttopuu on näköjään jo satasen pinokuutio. Kaikki menee eikä riitäkkään. Kaikenlainen energia on nyt arvossaan ja varsinkin ensitalvena. Tuntisähkö kohta 100s / kwh. Mihin tämä kaikki johtaakaan ja kenen taskuihin kaikki rahat oikein päätyy nyt.
Virossa pinokuutio kustantaa satasen ja Saksassa 300. Markkinat toimii , kun on puute hyvistä energialähteistä nousee hinnat.
Pintaturvetta kannattaisi nostaa ainakin edelleen. Sen hinta nousee ja saatavuuskin ulkomailta voi heiketä. Ei tarvita ojituksia eikä kalliita vesiensuojelusysteemejä , jos nostetaan leveätelaisilla kaivinkoneilla turpeet kuivumaan kasoille.
Uuden taloudelliseen tilanteeseen sopivamman päätöksen turpeen uusiutuvuudesta voisi kyllä tehdä kuten päätös tehtiin aikasemminkin sen uudistumattomuudesta eli heittämällä arpaa. Ehkä olisi myöhäistä , kun koneetkin on jo romutettu tai myyty päätöksissään viisaampien maiden urakoitsijoille mutta tulisi edes korjatuksi yksi harhaluulo .
Pääongelma turpeen kanssa taitaa olla nyt se, että se on EU:n päästökaupan piirissä eikä Suomi omilla päätöksillään voi tähän asiaan vaikuttaa.
Varmuusvarastoihin sitä kuitenkin kannattaisi kerätä ja paljon. Varastointi on helppoa, energiasisältö ei hupene varastoinnissa kuiten puulla eikä varastoon kerättävästä turpeesta joudu maksamaan veroluonteisia maksuja.
”Turvetta poltetaan Ruotsissa yhä, mutta vain vähän. Määrä on noin kymmenys siitä, mitä Suomessa poltetaan.” – 4/2021
Lähteenä Luonnonsuojeluliitto, joten lähdekritiikki toki aiheellista.
Kasvualustaksi muuten ehdottavat kookoskuitua, kaikki tuntuu kelpaavan kunhan ei ole kotimaista.
Fossiillinen maakaasu ei muuten ole päästökaupan piirissä. Ei siis ole kovin vaikea päätellä millä perusteella päätökset energian ”vihreydestä” tehdään.
Turpeen energiakäyttö on Ruotsissa vähäistä, mutta painetta lisäämiseen voi olla kun sähkön hinta on noussut. Päästöt käytöstä raportoidaan YK:n ilmastosopimukselle samoin kuin meillä. Luultavasti Ruotsissa turpeen polttaja selviää vähemmillä veroilla kuin meillä ja polttava laitos ei tarvitse päästöoikeuksia. (Joita meillä hallinnoi Energiavirasto.)
Tässä se turpeen erikoiskohtelu Ruotsissa näkyy: ”Men inom det svenska elcertifikatsystemet behandlas torv fortfarande som förnybart.Torven är i Sverige också befriat från energi- och koldioxidskatt.” https://www.sverigesnatur.org/…/torv-ar-fossilt-punkt-slut/
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.