› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 93 94 95 … 116 117 118
  • Visakallo 20.8.2021, 20:31

    Tuolla aikaisemmin oli puhetta rahkasammalen kasvusta. Eipä se näytä paljoa vettäkään tarvitsevan, jos olosuhteet ovat muuten otolliset. Nyt kuusikon sisällä oleva vanha pellon kiviaitakin näkyi olevan yli 10 cm paksuisen rahkasammaleen peitossa. Samoin oli sammalen peitossa koko lannoitetun kuusikon maapohja.

    Teufelin Zumi 20.8.2021, 20:41

    Wau, n. 10-20 vuoden sammalen kasvu havaittu, vastaa n. 5mm turvetta

    Visakallo 20.8.2021, 20:49

    Eihän se paljoa paksuutta vuotta kohti tee, mutta laskepa Zumi pinta-ala!

    Planter 20.8.2021, 20:53

    Enpä ole kiviaidan päällä nähnyt rahkasammalta. Ettei vaan olisi seinäsammalta, joka kasvaa kivien päälläkin.

    http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/seinasammal.htm

    Teufelin Zumi 20.8.2021, 20:54

    Turve ei varastoidu ja muutu hiilivarastoksi muualla kuin hapettomassa tilassa eli suolla. Kankaalla lahoaa ja on ravinteena.

    Visakallo 20.8.2021, 20:57

    Saattaa tosiaan olla sitä seinäsammalta. Joka tapauksessa samaa sammalta kasvoi hyvin elinvoimaisesti ja tasaisesti koko kuusikon alalla. Kuusikko on loppukasvatusasennossa.

    A.Jalkanen 20.8.2021, 21:05

    Karhunsammal myös yleinen kuusikoissa ja muistuttaa ulkonäöltään rahkasammalta kun on tähtimäinen.

    Kurki 21.8.2021, 06:35

    Turve ei varastoidu ja muutu hiilivarastoksi muualla kuin hapettomassa tilassa eli suolla. Kankaalla lahoaa ja on ravinteena.

    Kyllä varastoituu karuilla ja osin revellikäkin ojitetuilla turvepohjaisilla metsämailla. Ei tarvitse olla luonontilainen suo. ks Ojanen linkki ”https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf”

    Rehevillä ojitetuilla turvemailla, joista lasketaan CO2-maapäästöjä, turvetta kasvaa myös, mutta sen vuosittaiselle päästölle on olemassa vastaava vuosittainen nielu. Kaikki niiltä ilmoitettu CO2-päästö pitäisi olla vain vanhan hiilivaraston purkautumista?

    Pitäisi kysyä Tilastokeskukselta linkin Taulukon 1.7/sivu 45, kun orgaanisten maiden maapäästöihin ”DOM+SOM turvemaat on laskettu maapäästöä esimerkiksi vuonna 2019 +4,1 milj.CO2-tn. Onko tuo päästö pelkästään maaperän vanhan hiilivarston purkautumista? Ettei siihen vain ole laskettu mukaan turpeen vuosittaisen kasvun päästöä, jolle on olemasssa vuosittainen nielu?

     

     

     

    A.Jalkanen 21.8.2021, 06:53

    Ojituksen on tarkoitus pysäyttää turpeen kasvu, joten sen kasvu lienee aika pieni? Samoin kuin vettyneistä ojista tulevan metaanin.

    Laskelmaa voi aina parantaa, mutta kannattaa keskittyä niihin isoihin päästöeriin, jotka osataan kunnolla mitata. On muun muassa havaittu (Helsingin yliopisto 2019) että puiden veden haihdunnan mukana niistä vapautuu metaania ja typpioksiduulia, mutta ilmiötä ei tunneta niin hyvin että sitä voitaisiin ottaa mukaan viralliseen päästötilastoon.

    Tolopainen 21.8.2021, 07:00

    Suomen luonnossa ei muita todellisia hiilinieluja ole kuin turvesuot. Metsä ei ole hiilinielu, koska sen alle ei synny hiilivarastoa kuten turvesuolle. On harhakuvitelmaa laskea metsiä hiilinieluiksi. Sademetsät eivät tuota maapallolle happea, niissä kuollut kasvillisuus lahoaa hyvin nopeasti. Happea maapallolle tuottaa plankton, jonka kuolleet osat vajoavat meren pohjaan eivätkä lahoa.

    Ihmisen tieto ja ajattelukyky on hyvin rajallista ja suurin osa niistä asioista joihin uskotaan tänä päivänä ei ole totuus enää viiden vuoden päästä.

    EU:ssa Suomella ei ole mitään päätösvaltaa suuriin linjoihin. Suomi joutuu sopeutumaan niihin sääntöihin, joita isot maat sopivat. Suomen turvetuotanto joutui päästökaupan takia paljon nopeammin alasajetuksi kuin oli suunniteltu. Vihreä hömppäporukka vaatii hyvityksia, kun yritetään palata sovittuun aikatauluun.

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 93 94 95 … 116 117 118